Yliö: Lunastuslain uudistus jää edelleen vajaaksi

Sähkölinja halkoo maisemaa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Yksityisen maan lunastuksen tulee olla aina viimesijainen keino. Käytännössä lunastusmenettelyä on käytetty joissain kunnissa maapolitiikan perustyökaluna. Hallituksen esitys ei tuo edelleenkään tähän rajauksia.

Lunastuslaki ja muu pakkotoimilainsäädäntö sisältää useita erilaisia korvausperusteita. Lunastettavan omaisuuden tai käyttöoikeuden kohteena olevan kiinteistön omistajan korvaus saattaa muodostua erilaiseksi sen mukaan, mitä lakia korvauksen määräämiseen sovelletaan.

Maanomistajalle maksettava korvaus ei saa olla riippuvainen siitä, mihin tarkoitukseen ja minkä lain nojalla lunastustoimenpide toteutetaan.

Kaikki sähköverkko rakennetaan aina jonkun omistamalle maalle. Tämä rakentaminen tapahtuu lunastusmenettelyn kautta, jossa maanomistajan asema on lähinnä muodollinen. Lunastuslain korvausperusteiden päivittäminen on siten välttämätöntä.

Yksityisen maanomistajan maiden lunastuksia perustellaan myös entistä useammin yleisellä tarpeella. Kaupallisten hankkeiden siirtolinjojen rakentaminen ei kuitenkaan aina täytä yleisen tarpeen vaatimuksia.

Tämän vuoksi omaisuuden suojaa on parannettava, koska se on ainoa keino mahdollistaa tasapainoisen ja loogisen oikeusjärjestelmän toteuttaminen Suomessa.

Paraikaa eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen pääasiallinen tarkoitus on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen.

Käytännössä esitys vastaa määritettyyn tarkoitukseensa muuttamalla sääntelyä lunastuksesta maksettavan korvauksen tason ja lunastuskorvauksen määrittämisen osalta.

Arvon määrittämiseen markkina-arvon mukaan ja täyden korvauksen täyttymisen varmistamiseen liittyy epäselviä tulkintatilanteita, jotka tulee selventää eduskuntakäsittelyssä.

Hallituksen esityksessä parannettavaa löytyy arvonmääritysten ja nauhamaisten lunastusten osalta. Näihin liittyviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuksia esitys ei korjaa.

Lakiesityksen arvonmääritysmenetelmien perusteluissa todetaan, että menetelmä tulee jokaisessa tapauksessa erikseen valita sen mukaan, joka luotettavimmin johtaa täyden korvauksen takaavaan markkina-arvoon.

Luotettavin arvio on epämääräinen termi, mikä johtaa käytännössä subjektiivisen näkemyksen valintaan ilman ohjaavaa vaikutusta.

Lisäksi kyseisen lainkohdan perusteluissa todetaan, että nauhamaisissa voimajohtoaluelunastuksissa metsämaan arvo määritellään samalla tavoin kuin tähänkin saakka eli summa-arvomenetelmällä.

Tämä estää nauhamaisen kohteen arvon määrittämisen siitä tuottoarvosta, mikä muilla alueilla saman hankkeen toteuttamisesta on muodostunut.

Lakiesitykseen saaduissa palautteissa todetaankin, että arvonmääritysmenetelmistä tulee valita korkeimman arvon tuottava menetelmä.

Tästä on myös tuore Korkeimman oikeuden ratkaisu, jonka mukaan tuottoarvoon perustuva kertakorvaus on perusteltu myös metsämaalla. Tätä ratkaisua on syytä tukea myös tällä hallituksen esityksellä ja saattaa se lainsäädäntöön.

Hallituksen esityksessä on ilmeisen virheellisesti todettu puuston ennenaikaisten hakkuiden, taimikon menetysten ja tuulenkaatojen korvausten kuuluvan vahingonkorvausten piiriin.

Kyse on kuitenkin vallitsevan käytännön mukaisesti kohteenkorvauksista, jotka kuuluvat 25 prosentin korotuksen piiriin. Tämä virheellinen tulkinta kohteenkorvauksen ja vahingonkorvauksen välillä tulee korjata valiokuntakäsittelyssä.

Myös lunastushankkeen aiheuttamat rakentamisaikaiset menetykset tulee yksiselitteisesti sisällyttää haitankorvauksiin.

Haitankorvausten korotusprosentti tulee sisällyttää myös maataloudelle aiheutettaviin haittoihin. Näitä ovat sadonmenetys, maanmuokkauksesta aiheutuva kulut, maan rakenteelle aiheutuvat pitkäkestoiset haitat ja näiden yhdistelmänä aiheutuvat haitat pellon tuottokyvylle sekä mahdolliset tukimenetykset.

Myös lunastushankkeen aiheuttamat käyttöoikeuden rajoitukset tulee olla korotetun korvauksen piirissä. Tämä voisi ehkäistä myös voimajohtohankkeiden aikana tapahtuvaa roskaamista ja maan tiivistymistä.

Koska lakiesitys jää vajavaiseksi, on hallituksen käynnistettävä lunastusten korvausten osalta välittömästi työ, jossa kartoitetaan mahdollisuudet korvauksen perustamiseen liiketoiminnan tuottoon, määrävälein maksettaviin korvauksiin ja hankkeen aiheuttamaan tuottoarvoon perustuviin tekijöihin.

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)