Eihän lehmää edes tarvita mihinkään – kilpailu suomalaisen ruoantuotannon arvoista ottaa kierroksia
Suomalaisen maatalouden rooli yhteiskunnassa puhuttaa entistä enemmän, kun tukipolitiikkaa ja ympäristövaikutuksia punnitaan tiiviisti jo tulevia vaaleja silmällä pitäen. Keskustelu arvoista ja omavaraisuudesta kuumenee, kirjoittaa MT:n maatalouden päällikkö Laura Ruohola.
Lehmien laitumillelaskut ovat jokakeväisiä yleisömagneetteja ympäri Suomen. Kuva: Rami Marjamäki10.6.202618:30
Kävin taannoin mielenkiintoisen keskustelun tuttavani kanssa. Hän mietiskeli työpaikkaani ja sitä, kuinka vahvasti ”joudun” elämään suomalaisen ruoantuotannon lähituntumassa ja ”varmaan ehkä” puolustamaan sitä. Niin, elämä on täynnä arvoja ja arvovalintoja.
”Kun lopulta jos miettii, niin eihän lehmää kyllä edes tarvita mihinkään”, päätti toverini pohdiskelunsa. Huomionarvoista se, että tuona iltana tarjolla ei ollut juustotarjotinta tai jäätelöä, molemmat illan organisoijan suurta herkkua.
Käyköön saman tien selväksi, että itse tarvitsen lehmää miltei kaikkeen mahdolliseen; maito kun on pääruoka-aineeni. Kaiken muun ohella lehmää sympaattisempaa eläintä saa hakea.
Ja mikä parasta, suomalainen maidontuotanto on, kuten tämän lehden lukijat hyvin tietävät, maailman ympäristöystävällisintä. Täysin ekologiseksi tai päästövapaaksi tuotteeksi maitoa ei tietenkään voi sanoa, mutta laskelmat osoittavat nautaeläinten suoraan tai välillisesti aiheuttaminen päästöjen vähentyneen selkeästi viimeisen 30 vuoden aikana.
Tätäkin taustaa vasten on ollut mielenkiintoista seurata viimeisen viikon aikana SDP-taustaisen ajatushautomon maataloustukia ja niiden ympäristövaikutuksia koskevan raportin ympärillä käytyä keskustelua. En vielä ole itse lukenut raporttia kannesta kanteen, mutta hämmentävintä julkisuuteen nousseissa yksityiskohdissa on se, että maataloustuotantoa käsitellään ennen muuta ympäristöongelmana. Saman pesuveden mukana menevät myös maataloustuottajat.
Raportin lopputuleman perusteella vaikuttaa sille, että kotimainen ruoantuotanto ei ole arvoasteikolla kovin korkealla ja suomalainen ruoka ollaan valmiita korvaamaan tuontiruoalla. Jokainen ymmärtää tilanteen olevan paitsi täysin absurdi myös ruokaturvan kannalta erittäin vaarallinen.
Riippumatta siitä, onko raportti kohdistunut suomalaiseen maatalouteen tarpeeksi laajasti vai – kuten vaikuttaa – hyvin suppeasti, on selvää, että raportilla luodaan pohjaa seuraavan kymmenen kuukauden taipaleelle kohti eduskuntavaaleja. Maataloustukien nousu isoimman tikun nokkaan lienee vääjäämätöntä, kun miljardiluokan sopeutuksista keskustellaan ja niitä aletaan toteuttaa.
120 vuoden taipaletta puoluekokouksessaan viikonloppuna juhlinut keskusta ilmoitti puheenjohtajansa suulla, että että he eivät ole valmiita missään olosuhteissa sellaiseen hallitusyhteistyöhön, jossa ei ymmärretä kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa. Keskustan tavoitteena on 100 prosenttinen omavaraisuusaste ruoantuotannossa.
SDP:n kanta suomalaisen ruoan merkitykseen ja maanviljelijän tekemän työn arvostukseen kävi selville puhutussa runsaan viikon takaisessa raportissa. Kokoomus puolestaan omisti viikonloppuna julkaistusta 94-sivuisesta tavoiteohjelmastaan yhden sivun maataloudelle, kärkenä kilpailukyvyn parantaminen. Se turvaa puolueen mukaan jatkossakin laadukkaan ja lähellä tuotetun ruoan.
On lupa odottaa siis mielenkiintoisia seuraavia kuukausia ja vaaleja seuraavia hallitusneuvotteluja. Äkkiä ajateltuja hallituskoalitioita ei ole tarjolla ruuhkaksi.
Lähden maitokauppaan.
Kirjoittaja on MT Maatalouden päällikkö.Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
