Eukut eivät ole neukkuja

TEKSTI: Ilkka Luukkonen KUVITUS: Stiina Hovi

Neuvostoliitto oli paha. EU on myös paha, joten EU on kuin Neuvostoliitto. Koska Neuvostoliitto hajosi, EU:kin hajoaa.

Näin sanovat EU-kriitikot. Heistä näkyvin on tietysti europarlamentaarikko Timo Soini (ps.). ”EU muistuttaa entistä enemmän edesmennyttä Neuvostoliittoa”, hän sanoo toistuvasti. Hänen mukaansa EU ei ole demokratia, kuten ei Neuvostoliittokaan ollut.

EU-kielteinen internet-sivusto Neuvostoliitto.eu on yksityiskohtaisempi. ”Kaikki valta neuvostoille”, se siteeraa bolshevikkien vanhaa iskulausetta. Neuvostoliitossahan valta haluttiin siirtää työläisten neuvostoille, EU:ssa sitä käyttää ministerien neuvosto.

Itsenäisyyspuolueen Kai Keskumäki puolestaan arvioi, että EU laajenee yhtä väkivaltaisesti kuin Neuvostoliitto.

”EU toteuttaa sotilaallista oppia ensi-iskusta, joille se hakee jälkikäteen oikeutusta.”

EU:n ja Neuvostoliiton välillä on yhtäläisyyksiä. Myös eroja on. Kantri selvitti, pitääkö väite EU:sta uutena Neuvostoliittona paikkansa.

VÄITE: EU ei ole demokraattinen, kuten ei Neuvostoliittokaan.

EU: EU:ssa valta on jaettu EU-ministerineuvoston, EU-parlamentin ja EU-komission kesken. Komissio ehdottaa lakeja, ministerineuvosto ja EU-parlamentti säätävät niitä.

Ministerineuvostossa ovat koolla jäsenmaiden ministerit, joista kukin edustaa oman maansa hallitusta. Jäsenmaiden hallituksissa puolestaan valtaa käyttävät vaalien voittajat.

EU-parlamentissa on 736 meppiä, jotka on myös valittu vaaleilla. Puolueet ja valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdolle täysi-ikäisiä henkilöitä. Mikään EU-instituutti ei estä tämän toteutumista.

EU-komissiossa on 27 komissaaria. Heitä ei valita vaaleilla, vaan kunkin jäsenmaan hallitus nimittää oman komissaarinsa.

EU:n ongelma on matala äänestysaktiivisuus. Unionia arvostellaan myös siitä, että subsidiariteettiperiaate ei aina toteudu; vaikka päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaista, näin ei aina käy.

Vuonna 1999 neljätoista EU-maata julisti Itävallan boikottiin, koska ne pitivät vaaleissa menestynyttä Vapauspuoluetta natsimyönteisenä.

NL: Parlamentissa eli korkeimmassa neuvostossa oli 1 500 jäsentä. Heidät valittiin vaaleilla.

Kommunistinen puolue (NKP) valvoi ehdokasasettelua, joten ehdolla olivat vain NKP:n jäsenet tai sen tukijat. Tästä syystä valta Neuvostoliitossa oli NKP:llä, jossa ylintä valtaa käytti puolueen pääsihteeri.

Äänestysaktiivisuus oli korkea, usein yli 80 prosenttia. Luku on todennäköisesti todellinen, koska miliisi kehotti kansalaisia äänestämään. Äänestämättä jättämistä pidettiin protestina, josta saattoi seurata rangaistus.

Neuvostotasavalloilla oli oma paikallishallinto. NKP kuitenkin päätti hallinnon kokoonpanon. Vuonna 1958 NKP hajotti Latvian kommunistisen puoleen johdon ja vaihtoi tilalle itse nimittämänsä henkilöt.

VÄITE: EU:ssa ei ole sananvapautta, kuten ei ollut Neuvostoliitossakaan.

EU: Vuonna 2004 Belgian poliisi tunkeutui saksalaisen Stern-lehden toimittajan kotiin. Toimittaja tutki EU:n taloudellisia väärinkäytöksiä. Poliisi takavarikoi perheen arkistot, tietokoneet ja kännykät.

Toimittajaa kuulusteltiin ja häntä pidettiin pidätettynä koko päivän. Lehtitietojen mukaan hän ei saanut soittaa edes suomalaiselle vaimolleen. Toimittajalle todettiin, että asiat voisivat olla huonommin: hän voisi olla Burmassa.

EU-maiden tiedotusvälineissä julkaistaan EU-kriittisiä artikkeleita.

NL: Kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn lähetti toisen maailmansodan loppuvaiheessa koulutoverilleen kirjeen, jossa hän luonnehti Josif Stalinia sanoin ”mies, jolla on viikset”. Kuvausta pidettiin epäkunnioittavana ja Solzhenitsyn vietti kahdeksan vuotta vankileireillä. Tosin häntä syytettiin myös neuvostovastaisesta toiminnasta.

Stalinin kuoleman jälkeen Solzhenitsyn julkaisi vankileirejä käsitteleviä kirjoja. Brezhnevin aikana hän joutui uudelleen epäsuosioon. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1970, mutta hän ei uskaltanut noutaa sitä. Solzhenitsyn karkotettiin maasta 1974, kun hän oli julkaissut kirjansa Vankileirien saaristo.

Tiedotusvälineissä neuvostokriittiset artikkelit olivat harvinaisia, koska niiden kirjoittajaa uhkasi rangaistus.

VÄITE: EU:n kansallisvaltiot hävitetään ja yhteiskunnat alistetaan uuteen Neuvostoliittoon väkisin.

EU: EU on kasvanut kuuden valtion hiili- ja teräsyhteisöstä 27 maan unioniksi, jossa pääomat, tavarat ja ihmiset liikkuvat vapaasti. Euroopan unioniin haetaan jäseneksi. Jos hakijamaa täyttää hakuehdot, se hyväksytään mukaan.

EU ei ole laajentunut väkivaltaisesti. Tosin vuoden 1999 Belgradin pommitukset tulkitaan toisinaan EU:n laajentumiseksi hyökkäyssodan avulla. Silloin Nato pommitti nykyistä Serbian pääkaupunkia saadakseen serbijoukot vetäytymään Kosovosta.

Yleinen käsitys on, että pommituksilla estettiin Kosovon albaanien kansanmurha, eikä niiden tavoitteena ollut EU:n laajentaminen.

NL: Kun Venäjällä tehtiin vallankumous, Venäjän keisarikuntaan kuuluneet Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Armenia ja Uzbekistan julistautuivat itsenäisiksi.

Neuvostoliitto kuitenkin lähetti maihin puna-armeijan joukkoja punaisten kapinallisten tueksi. Sisällissotien jälkeen itsenäistyneet maat liitettiin Neuvostoliittoon.

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto valtasi Baltian maat Saksan avustuksella. Sodan jälkeen Neuvostoliitto sai alueita myös Suomelta, Saksalta, Romanialta ja Puolalta.

VÄITE: Neuvostoliitto ja EU tarjoavat eliitilleen pitkän uran ja hyvät edut. Korruptio on yleistä.

EU: EU-virkoja voivat hakea ne, jotka täyttävät koulutukseen ja ammatilliseen osaamiseen liittyvät vaatimukset. Osa työsuhteista on pysyviä, osa määräaikaisia. Kaikki virat eivät ole avoimesti haettavissa, vaan esimerkiksi komissaarien kabinettien jäsenet etsitään ns. hiljaisella haulla. Joihinkin tehtäviin vaaditaan ”oikean” puolueen jäsenyys. Tämä puolue vaihtelee vaalien mukaan.

Lähisukulaisten palkkaaminen ei ole kiellettyä, joskin sitä paheksutaan. EU-parlamentti ei maksa meppien lähisukulaisten palkkaa.

Muutamia tapauksia: Saksan entinen komissaari Günther Verheugen palkkasi osastopäällikökseen rakastajattarensa, mutta säilytti asemansa. Jacques Santerin komissio puolestaan joutui eroamaan kymmenen vuotta sitten korruptiosyytteiden vuoksi.

NL: Vallassa oli nomenklatuura, eräänlainen sisäpiiri, johon kuuluminen edellytti kommunistisen puolueen jäsenyyttä. Jos virkamies halusi edetä urallaan, hänen oli tehtävä palveluja nomenklatuuralle.

Yksi keino edetä oli naida korkean puoluevirkamiehen lapsi. Esimerkiksi Mihail Gorbatshovin uran alkua vauhdittivat hänen appiukkonsa Maxim Titarenkon hyvät suhteet.

Menestyksellinenkin virkaura saattoi katketa kuolemanrangaistukseen. Vielä 80-luvulla virkamiehiä ammuttiin lahjonnan takia. Silti lahjonta oli normaali osa neuvostojärjestelmää, ja useimmilla tehtailla oli erikseen ”pimeä kassa”, josta lahjuksia maksettiin.

VÄITE: EU on jättimäinen osuustoimintalaitos eli kolhoosi, joka lähettää tarkastajia vakoilemaan, mitä tiloilla tehdään.

EU: EU maksaa viljelijöille maataloustukea noin 55 miljardia euroa vuodessa. Varat kerätään jäsenmaista. Tukea maksetaan, jos viljelijä täyttää sen ehdot.

Maanviljelijä saa valita, mitä hän tilallaan tuottaa. Tilanpidon saa myös lopettaa.

EU pyrkii ohjailemaan tuotantoa maksamansa tuen määrällä. Monilla Euroopan alueilla maatalous ei kannata ilman tukia.

EU:n ongelmia ovat ruuan ylituotanto ja maatalouden kannattavuuden lasku. Muun muassa maidon ja sokerin tuotantoa on tämän vuoksi rajoitettu kiintiöillä, mutta niistä ollaan nyt siirtymässä pois. Tilojen kannattavuutta yritetään parantaa painostamalla kauppaa maksamaan ruuasta nykyistä enemmän.

NL: Ruokaa tuotettiin valtion omistamissa sovhooseissa ja kolhooseissa. Kolhoosin työntekijöille ei aluksi myönnetty sisäisiä passeja, joten he eivät voineet vaihtaa työpaikkaa. Kun passeja alettiin 1950-luvulla myöntää, monet siirtyivät kolhooseista kaupunkeihin.

NKP päätti, mitä tiloilla tuotetaan ja kuinka paljon. Osa myyntituloista maksettiin valtiolle, jolle tilat olivat tärkeä tulonlähde.

Kolhoosien työntekijöillä oli omia viljelypalstoja, joiden tuotannon he saivat pitää itse. Palstat olivat arvioiden mukaan noin seitsemän kertaa tuottavampia kuin kolhoosit. Työntekijät joutuivat tekemään työtä kolhoositilalle ennen kuin pääsivät omille palstoilleen.

Tuotannon ongelmia olivat työntekijöiden matala motivaatio ja huonosti järjestetty kuljetus. Hedelmät ja vihannekset mätänivät ennen myyntiä. Neuvostoliitossa olikin pulaa ruuasta, joten se toi viljaa Yhdysvalloista.

Poikkeuksia olivat eräät virolaiset kalastuskolhoosit, jotka toimivat tehokkaasti. Eräs krimiläinen kolhoosi alkoi omalla päätöksellään pakata vihanneksia säilyketölkkeihin, mutta tehtaan johtajia alettiin pian syyttää laittomuuksista, jolloin huomattavan kannattava laitos suljettiin.

VÄITE: EU laatii samanlaisia tavoitteita kuin Neuvostoliitto.

EU: Komissio laatii ohjelmia, joissa asetetaan talouskasvulle tavoitteita. Kymmenen vuotta sitten laadittiin Lissabonin strategia, jonka avulla EU:sta piti tulla maailman kannattavin ja innovatiivisin talousalue. Tavoitteita ei saavutettu.

Lissabonin strategiaa jatkamaan on perustettu EU 2020 -ohjelma, jonka keskeinen tavoite on vihreä kasvu. Tätä ei pidä sekoittaa EU 20-20-20 -tavoitteeseen, jolla yritetään vähentää hiilipäästöjä.

Teollisuus ja yritykset päättävät, mitä ne tuottavat. Unioni ohjaa yritysten toimintaa säätämällä lakeja ja maksamalla tukia esimerkiksi syrjäseutujen yrityksille.

Tuotantoa mitataan kansantuotteella. Mittaustavan ongelmana pidetään sitä, että siinä otetaan huomioon rahassa mitattava tuotanto, mutta ei todellista hyvinvointia tai ympäristön tilaa.

NL: Korkein neuvosto laati ohjelmia, joilla asetettiin talouskasvulle tavoitteita. Neuvostoliitto halusi olla maailman kilpailukykyisin talous.

Neuvostoliiton suunnitteluelin Gosplan päätti, mitä yrityksissä tuotetaan ja kuinka paljon. Valtio keräsi tehtaiden voitot.

Viisivuotissuunnitelmat, joissa tavoitteet määriteltiin, laadittiin yleensä edellisvuoden tavoitteita suuremmiksi, jotta talouskasvu toteutuisi.

Tuotantoa mitattiin määrällisillä tavoitteilla. Ongelma oli, että mittarit kuvasivat todellista tuotantoa huonosti. Esimerkiksi öljynetsinnässä mittarina käytettiin sitä, montako metriä reikää oli porattu. Metalliteollisuudessa ratkaisevaa oli, paljonko rautaa käytettiin. Sen vuoksi eräs moskovalainen kynttelikkötehdas käytti kyntteliköissään yhä enemmän rautaa, kunnes tuotteet alkoivat repiä kattoja rikki.

VÄITE: Alex Stubb on uusi Otto Wille Kuusinen.

OWK: Suomen kommunistisen puolueen perustaja, joka asui Neuvostoliitossa vuodesta 1918 lähtien. Valmisteli vallankumousta Suomeen.

Josif Stalin nimitti Kuusisen ns. Terijoen hallituksen pääministeriksi. Terijoen hallitus johtaisi maata sen jälkeen, kun kun Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen.

Stalin testasi Kuusisen uskollisuutta lähettämällä Kuusisen sukulaisia vankileirille ja jopa teloitettaviksi. Kuusinen on ainoa suomalainen, joka on haudattu Kremlin muuriin.

AS: Suomen ulkoministeri, joka on asunut Belgiassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Tasavallan presidentti on nimittänyt hänet tehtäväänsä. Stubb on myös valittu vaaleilla europarlamenttiin.

Stubb kannattaa EU:n laajenemista ja integraation syventämistä, mutta ei ole ilmaissut tukevansa aseellista toimintaa.

EU-komissio ei ole lähettänyt Stubbin sukulaisia teloitettavaksi. Berlaymontin muurissa ei ole hautapaikkoja, joten Stubbia tuskin haudataan sinne.

” EU muistuttaa entistä enemmän edesmenyttä Neuvostoliittoa. ”