Uusiin virusepidemioihin pitää varautua

Viime vuoden joulukuussa Wuhanin maakunnassa Kiinassa puhkesi koronavirus­epidemia. Erikoista tässä pandemiassa on lasten vähäinen sairastavuus. Lapset sairastavat koronavirus­infektion oireettomana tai vähäoireisena.

Lapsilla ei ole todettu myöskään elimistön yli­mitoitettua tulehdusreaktiota, sytokiinimyrskyä. Sen sijaan aikuisilla ja hoivakotien monisairailla koronavirus voi laukaista hengenvaarallisen sytokiinimyrskyn. Se vaurioittaa keuhkokudosta ja syntyy vakava hengitysvajaus.

Suomi tulee selviytymään koronavirusepidemiasta hyvin. Suomessa sairastuneiden ja kuolleiden määrä on pieni. Esimerkiksi Ruotsissa sairastuneita ja kuolleita on merkittävästi enemmän kuin Suomessa. Koronavirus­epidemian tilannekuvasta voidaan todeta, että pää­ministeri Sanna Marinin hallitus on onnistunut epidemian ehkäisyssä.

Poikkeusoloissa rajoittavat määräykset ovat välttämät­tömiä. Kaikkia rajoittavia määräyksiä pitää kuitenkin arvioida kriittisesti. Tukholman Karoliinisen instituutin mukaan poikkeusolojen rajoituksista ja määräyksistä syntyy psyyk­kisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja ja ongelmia. Kun yhteiskunta pysähtyy, väestön hyvinvointi heikkenee ja pahoinvointi lisääntyy.

Joka tapauksessa uusiin virus­epidemioihin pitää varautua. Yhdysvaltain tartuntatautiviraston ennusteen mukaan seuraava viruspandemia voi puhjeta jo lähivuosien aikana, koska eläimistä ihmisiin siirtyvät virustaudit ovat lisääntymässä. Uusien tutkimuksien mukaan ympäristömyrkyt, ilmastonmuutos ja ilman­saasteet edistävät pandemia­virusten syntymistä.

Epidemiologien ennusteen mukaan Suomen koronavirus­epidemia alkaa heikentyä toukokuun lopussa. Myös kotieläinten koronavirusinfektiot sammuvat myös alkukesällä, koska auringon ultravioletti­valo, kuumuus ja kuivuus tappavat viruksia.

Esimerkiksi influenssa­epidemioilla on suuri kausi­vaihtelu. Niitä esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla marraskuusta huhtikuuhun ja eteläisellä puoliskolla kesä­kuusta elokuuhun. Poikkeuksena ovat tappajaviruksien aiheuttamat influenssaepidemiat, kuten Espanjantauti. Harvardin yliopiston immunobiologien mukaan on edelleen epäselvää, millaisen immuniteetin korona­virusinfektio synnyttää ja kuinka kauan se kestää.

Väestöjen erilaisuudesta johtuvat sekoittavat tekijät vaikuttavat koronakuolemien määrään. Näitä sekoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikäihmisten suuri määrä, koronavirukselle altistavien riskisairauksien esiintyminen, erilaisista tulehdustekijöistä johtuva tulehdusstressi, liikalihavuus, runsas tupakointi, alkoholin suurkulutus ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien suuri määrä.

Koronavirusinfektiota seuraa usein bakteeri-infektio ja koronavirukseen sairastunut voi kuolla antibioottiresis­tenttiin bakteeri-infektioon.

Hengitysteiden terve limakalvo ja sen terveet värekarvat sekä limakalvon omat peptidiantibiootit (defensiinit) estävät koronavirusinfektion syntymistä. Limakalvon immuuni­puolustus muodostuu defensiineistä, limakalvon limakerroksesta ja infektiolta suojaavista vasta-aineista. Defensiinit ovat limakalvon omia peptidiantibiootteja, jotka tuhoavat viruksia.

Esimerkiksi runsas tupakointi vaurioittaa hengitysteiden limakalvoa ja lamauttaa värekarvojen toiminnan. Terve limakalvo ja sen värekarvat estävät virusten kulkeutumista keuhkoihin. WHO:n asian­tuntijat eivät ole vielä varmoja siitä, kuinka hyvin vasta-aineet suojaavat uudelta virustartunnalta.

Koronainfektioon sairastumista ja kuolleisuutta voidaan ennustaa. Koronavirukselle altistavien riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa, ketkä voivat sairastua tai kuolla koronavirukseen. Esimerkiksi sydän- ja keuhkosairaudet, liikalihavuus, syöpä ja diabetes altistavat koronavirusinfektiolle.

Monet erilaiset tulehdukset altistavat myös koronavirus­infektiolle. Näitä tulehduksia voivat olla vyötärölihavuuteen liittyvä vatsaontelon sisäelinrasvan tulehdus, matala- asteinen tulehdus, piilevä tulehdus, suolistobakteerien endotoksiineista johtuva tulehdus ja hampaiden tukikudosten tulehdus (parodontiitti).

Japanin Okinawan saarella elävät maailman terveimmät ihmiset. Siellä ei todeta juuri mitään tulehdussairauksia ja ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuus on ollut maailman pienin Okinawalla. Sen sijaan Suomessa ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuus on maailman suurin ja sitä esiintyy 30-kertaa enemmän kuin Okinawalla.

Japanissa koronavirukseen kuolleisuus on ollut maailman pienimpiä. Vappuun mennessä Japanissa oli kuollut koronaan vain neljä ihmistä miljoonaa asukasta kohti, Okinawalla kuolleisuus on vielä pienempi. Suomessa kuolleita oli 43.

Kun yhteiskunta pysähtyy, väestön hyvinvointi heikkenee ja pahoinvointi lisääntyy.