Dialogia ja liennytyspolitiikkaa tarvitaan

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat ehdottoman tuomittavia. Ne ovat aiheuttaneet suunnattomasti tarpeetonta kärsimystä. Nimenomaan siksi tarvitaan liennytyspolitiikkaa.

Pelkkä ruuvin kiristäminen on omiaan vahvistamaan entisestäänkin venäläisten maalailua lännen salaliitosta. Nurkkaan ajettu Venäjä olisi arvaamaton. Myös siksi on ponnisteltava diplomaattisen kompromissiratkaisun löytämiseksi. Puolueettomalla maalla voisi olla tähän annettavaa.

On totta, että Ukraina tarvitsee aseita puolustukseensa. Eri asia on, tuleeko juuri Suomen niitä toimittaa, vai jotain muuta. Suomen johto päätti odotusten alla lähettää tappavaa sotamateriaalia Ukrainaan. Pidän päätöstä harkitsemattomana, koska se kavensi puolueettomuuteen liittyvää toimintamahdollisuutta ja ratkaisu voi venäläisessä narratiivissa nousta arvoon arvaamattomaan.

Auttamiskysymyksessä ei pidä jumiutua liikaa aseapuun, sillä on muitakin merkittäviä tapoja auttaa Ukrainan kansaa – etenkin siviilejä.

Ensisijaisesti valtiojohtomme on vastuussa Suomen kansalaisten turvallisuudesta. Päätöksenteossa on huomioitava kansalliset erityispiirteemme, kuten esimerkiksi 1 300 kilometriä itäistä rajaa. On eri asia lähettää aseita Länsi-Euroopan laitamilta kuin Venäjän naapurista. Ensisijainen taho, johon Venäjä voi kohdistaa merkittävän aggression, on rajanaapuri. Tämän näkökohdan ei tarvitse olla salaisuus.

En vastusta pakotteita tai aseapua kategorisesti, mutta Suomen olisi niiden asettamisessa kysyttävä, mikä on niiden tosiasiallinen merkitys suhteutettuna kansallisen turvallisuuden näkökohtiin ja rauhanvälityksen toimintamahdollisuuksiin. Onko se sen arvoista? Eikö ulkomaailma anna riittävästi pakotteita? Eikö Ukraina saa aseita? Voisiko sittenkin olla jokin toinen – ehkäpä jopa paljon merkittävämpi – tapa auttaa?

Vaikka Paasikiven–Kekkosen linja ei hivelisikään kansallis­ylpeyttämme tai saisi meidät näyttämään hyvältä, rauhantyössä se oli menestystarina. Mahdollistui esimerkiksi ETY-konferenssi Helsingissä 70-luvulla, dialogi idän ja lännen välillä. Dialogia nytkin tarvitsemme, koska liennytys­politiikka ei ole mahdollista ilman sitä.

Me tiedämme kokemuksesta liennytyspolitiikan hyödyn.