Pieneenkin kylään voi saada ison kaupungin palvelut – talkoilla

Kylätalon lounaalla Pauliina Vaahtera (vas.), kyläavustaja Helena Laukkarinen ja Terttu Heikkari (oik.). Kuva: Sanne Katainen

Mielipide

26.10.201812:01

Kolumni

Paula Liesmäki

Teuro-Kuuslammin kylätalon ovi Tammelassa käy tiuhaan.

Soppalounaalla on tarjolla täytettyjä räiskäleitä, jälkiruuaksi on kermakakkua. Lounastajille kannetaan lisää pöytiä.

Kyläyhdistys aloitti lounaiden tarjoamisen vuosi sitten. Kerran kuussa tarjolla on kyläavustajan tekemää ruokaa viiden euron hintaan.

Samaan hintaan pääsee vaihtamaan kuulumiset. Salissa käy iloinen pulina.

"Ennätys on 75 syöjää", kertoo Teuron-Kuuslammin Kylätoimintayhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Pietilä.

"Hyvää ruokaa on aina ollut. Tämä on hyvä palvelu kylälle. Jos asuu yksin tai ei kerkeä ruokaa laittaa, tänne kerkeää", sanoo kylässä asuva Tuomas Pietilä.

Kylällä syntynyt ja eläkkeellä sinne palannut Tapio Silmälä, 79, käy kylätalon lounaalla joka kerta.

Hän ostaa talolta ruokaa myös mukaan. Kylällä kokeillaan vanhusten ateriapalvelua.

"Asun yksin, jostain täytyy saada ruokaa", sanoo Silmälä.

Mikko Pietilän mukaan ateriapalvelu auttaa asumaan kotona pitempään. "Vanhukset ovat nykyisin virkeitä, he pärjäävät hyvin kotona 80-vuotiaina."

Vanhusten apuna on myös kyläyhdistyksen palkkaama kyläavustaja.

Avustaja käy juttelemassa vanhusten kanssa ja auttaa heitä esimerkiksi siivouksessa.

Silmälälle kyläavustaja on tehnyt vaatehuoltoa: korjannut vetoketjun ja lyhentänyt housujen puntit.

Ensimmäisen kyläavustajan kylätoimintayhdistys palkkasi jo vuonna 1998.

Kyläavustajaksi palkataan pitkäaikaistyötön. Hänen palkkaamisestaan saadaan tukia, joten palkka ei rasita yhdistyksen taloutta, sanoo Pietilä.

Talkootyö maistuu, kun taakka ei kasaudu yhdelle tai kahdelle ihmiselle.

240 vakituisen asukkaan ja 240 mökin Teuro-Kuuslammi-kyläpari valittiin tänä vuonna Vuoden kyläksi. Valintaraati kiitti kyläläisten huikeaa talkoohenkeä ja hyvin organisoitua vapaaehtoistyötä.

Vastuunjakotaulukossa on 70 ihmisen nimet. Talkootyö maistuu, kun taakka ei kasaudu yhdelle tai kahdelle ihmiselle. "Se olisi jo täyspäiväistä työtä", sanoo Pietilä.

Tätä kiittelee myös Maija-Stiina Rahkonen kylätalon lounaalla. Vieressä syöttötuolissa leipää natustaa 10-kuinen Armida Rahkonen.

"Saa osallistua sillä panoksella, millä pystyy. Kun tehtäviä on jaettu laajalle, ne eivät kasaudu yhden harteille. Nyt kun on pieniä lapsia, on muut kiireet", sanoo Maija-Stiina Rahkonen.

Tapio Silmälä käy kylätalon lounaalla joka kerta. Hän ostaa kylätalolta ruokaa myös mukaan. Kuva: Sanne Katainen

Moni lounastaja on ollut mukana remontoimassa Teurolla sijaitsevaa kylätaloa.

Iisakin kirkoksi kutsuttu rakennus on entinen rukoushuone. 1930-luvulla se siirtyi kyläläisiltä Tammelan seurakunnan omistukseen. Kylätoimintayhdistys osti sen takaisin vuonna 1994. Vuosikymmeniä tyhjillään ollut talo laitettiin talkoilla kuntoon ja laajennettiin – ei aivan viivästyksettä, kuten kutsumanimi vihjaa.

Talkoilla nousi myös 2000-luvun alussa 410-neliöinen monitoimihalli Kuuslammin puolelle. Putkimies oli ainoa ammattilainen, joka piti palkata työmaalle.

Teuro-Kuuslammilla on 240 asukasta ja 240 mökkiä, laskee Mikko Pietilä. Edessä kylätalon lounaalla Armida Rahkonen. Kuva: Sanne Katainen

Pietilän mukaan talkooväkeä motivoi se, että he näkevät, että yhdessä kerättyjä rahoja käytetään kylän hyväksi.

Viime vuonna Teurojoen rantaan rakennettiin luontopolku linnunpönttöineen, katiskoineen ja rapumertoineen. Tänä kesänä se laajeni 450-metriseksi.

Seuraavaksi kylätoimintayhdistys aikoo ottaa harteilleen koululaisten iltapäiväkerhon. Lisäksi monitoimihallin pihaan Kuuslammin puolelle rakennetaan tänä syksynä palloilukenttä tai skeittiramppeja.

Omasta koulustaan kyläpari on pitänyt kiinni "kynsin hampain" jo 20 vuotta.

Kylmiöön tuo hirviä viisi metsästysseuraa, lisäksi sinne tuodaan kolarihirviä Pohjois-Tammelasta. Hannu Heikkari esittelee. Kuva: Sanne Katainen

Reipas talkoohenki on tuottanut teurolaisille ja kuuslammilaisille aimo tukun palveluita – ja harrastusmahdollisuuksia.

"Kylätalo on joka kylässä, mutta tällaista ei", sanoo Pietilä, kun kaarramme Kuuslammilla sijaitsevan monitoimihallin pihaan.

Hallista löytyy lahtivaja kylmiöineen, konekorjaamo, kirjasto, kudontatilat ja kuntosali.

"Hinnat ovat maltilliset. Tuloja tulee vähän joka puolelta", sanoo Pietilä.

"Monitoimihalli tuottaa voittoa yhtä paljon kuin kylätalo tappiota."