Vahvista tilayhteistyötä ja ulkoista järkevästi

Viime vuoden aikana tehdyn viljelijäkysely tulosten mukaan valtaosa maamme maatiloista tekee tilayhteistyötä, on ulkoistanut töitään tai harjoittaa molempia. Merkittävimpiä koettuja hyötyjä tilayhteistyössä ja töiden ulkoistamisessa ovat taloudelliset edut. TSS Työtehoseuran toteuttamaan kyselyyn vastasi yli 800 eri tuotantosuuntia edustavaa viljelijää.

Säästöjä syntyy esimerkiksi kone-, huolto- ja varastokustannuksissa tai tuotanto­panosten ostossa. Näille kustannussäästöille on ollut kipeästi tarvetta erityisesti viime vuosina.

Kyselyn perusteella selvästi yleisintä tilayhteistyössä on yhteisten koneiden, kuten maanmuokkaus- tai kylvö­koneiden, rehunkorjuukoneiden tai puimureiden käyttö. Muita yleisiä yhteistyömuotoja ovat työsuoritteiden vaihto, vastikkeeton talkootyö, omien koneiden lainaus, tuotteiden luovutus tai vastaanotto sekä töiden tekeminen yhdessä.

Viljelijät hankkivat yhdessä myös tuotantopanoksia, tuotantorakennus tai työntekijä.

Yhteistyön lisäksi monia tilan töitä on ulkoistettu urakoitsijoille. Selvästi yleisimmin on ulkoistettu peltoviljelytöitä, kuten puinti, rehunkorjuu tai lannan/lietteen ajo. Muita yleisiä ulkoistamiskohteita ovat koneiden ja laitteiden huolto- ja korjaustyöt, hallinnointityöt (esimerkiksi tukihakemus, vero­ilmoitus, kirjanpito), metsä­työt sekä tuotantorakennuksen huolto- ja korjaustyöt.

Tilayhteistyön ­merkittävimpinä hyötyinä kyselyyn vastanneet viljelijät pitävät taloudellisten etujen lisäksi muun muassa ammattitaitoisen avun saanti erityisesti sesonkitöihin ja mahdollisuutta päästä osal­liseksi työtä tehostaviin tehokkaampiin koneisiin.

Yhteistyöllä on merkitystä myös henkiselle hyvinvoinnille. Yhteistyö vahvistaa sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä, vertaistukea, toisilta oppimista, stressin vähenemistä ja hyvää mieltä.

Ongelmatonta yhteistyö ei kuitenkaan ole. Haasteita aiheuttavat aikataulujen yhteensovittaminen, yhteisistä koneista huolehtimisessa ja kunnossapidossa. Tilojen koko­erot ja tarpeet voivat olla erilaisia. Oman haasteensa tuovat myös aktiivitilojen kasvaneet välimatkat ja tuotantonsa lopettavat yhteistyökumppanit.

Kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa myös tilayhteistyössä ongelmia saattaa tulla näkemyseroissa, henkilö­kemiassa, itsekkyydessä ja kateudessa.

Ongelmat ovat kuitenkin poikkeuksia, koska kyselyyn osallistuneista monikaan ei löydä haittapuolia harjoittamassaan yhteistyössä.

Töiden ulkoistamisen merkittävimpinä hyötyinä pidetään taloudellisten etujen lisäksi oman työajan säästöä. Viljelijöiden korostavat ulkoistettujen töiden ammattimaisuutta, tehokkuutta, häiriöttömyyttä ja laadukkuutta. Lisäksi voi olla mahdollisuus valita tilanteeseen sopiva kone laajasta konevalikoimasta ja vaihtaa sujuvasti menetelmiä.

Ulkoistamisessa on myös se hyöty, ettei tarvitse palkata – yleensä kausittaista – lisätyövoimaa eikä opetella ja päivittää jatkuvasti tietojaan ja taitojaan, kun osan töistä voi jättää ammattilaisille. Työt, joissa tarvitaan erityisen kalliita koneita tai joissa koneille on vain vähän käyttöä, teetetään mielellään urakointipalveluna.

Haasteena ulkoistamisessa koetaan yleisemmin aikataulu­ongelmat ja kustannukset. Erityisesti sesonkitöissä ja huonoilla keleillä urakoitsijan työt voivat ruuhkautua ja aikataulut olla epäselviä. Ostopalvelut saatetaan myös kokea kalliiksi erityisesti katovuosina.

Ostopalvelujen ei ole kuitenkaan kaikkialla aina edes tarjonta. Urakointipalvelujen heikko saatavuus koskee erityisesti pieniä tiloja.

Nyrkkisääntö on, että tila­yhteistyö kannattaa, kun kaikki osapuolet kokevat saavansa siitä enemmän hyötyä kuin haittaa. Hyödyt jakautuvat kuitenkin harvoin tasan.

Tilayhteistyö, töiden ulkoistaminen tai molemmat kannattaa ottaa työkaluiksi viimeistään silloin, kun oma aika, terveys, osaaminen tai konekanta eivät riitä. Liikkeelle voidaan lähteä pienestä, ja hyvät kokemukset ovat omiaan vahvistamaan näitä toimintamuotoja. Säännöllinen keskustelu torjuu monia haasteita.

Kyselyn tulokset ovat linjassa maatalousalan asiantuntijoiden arvion kanssa. Asiantuntijoiden mukaan järkevä tilayhteistyö ja töiden ulkoistaminen ovat keskeisimpiä maatalousyrittäjän päätösvallassa olevia keinoja muun muassa oman työhyvinvoinnin edistämisessä ja kustannusten nousun hillitsemisessä.

Viljelijäkysely toteutettiin osana Maatalouskoneiden Tutkimussäätiön rahoittamia hankkeita.