Mitä mustempi siemen, sitä väkevämpi
Sinappituubeja valmistuu päivässä xxx kappaletta.Yksi tykkää tummasta ja tulisesta, toinen vaaleasta ja lempeästä. Eniten ystäviä on miedolla.
Makkaran kaveri
Joka maalla omat makunsa
Sinappimestari Tero Jätinvuoren lempisinappi on Auran mieto, jota hän valmistaa Oy Lunden Ab:llä Turussa. Parikymmentä vuotta sinappimyllärinä ei ole saanut Jätinvuorta kyllästymään tähän entisaikojen herrojen herkkuun.
”Olen tottunut miedon sinapin makuun. Se sopii hyvin suomalaisen makkaran päälle, ei vie makkaran makua”, Jätinvuori perustelee.
Auran sinapit syntyvät Turussa Lundenin tehtaalla Jätinvuoren tarkan katseen alla. Yhtä siemensatsia pestään ensin tunti, sitten huuhdellaan puolisen tuntia. Sillä aikaa sekoitetaan muista aineista eli vedestä, etikasta, suolasta, sokerista ja mausteista liemi, johon turvonneet siemenet sekoitetaan.
Seos kipataan myllyyn – seuraa viiden tunnin myllytys. Sinappierä menee kahdeksan graniittikivimyllyn läpi noin viisi kertaa ennen kuin se päätyy säiliöön kypsymään ja lopulta pakattavaksi. Myllytystä tarvitaan, jotta myrkyllinen sinappikaasu hapettuu.
Mikä sinapinteossa on haasteellisinta?
Jätinvuori katsoo kysyjää vähän ihmeissään, mutta sanoo sitten, että sinapinteko on kuin rekan peruuttamista. Ei rekkakuski pidä sitä vaikeana, kun hän on kokemuksen kautta sen oppinut.
”Sinapin valmistukseen tarvitaan sormituntumaa. Lopulta silmällä katsotaan, onko sinappi valmista.”
Turussa pitkät perinteet
Myllyjen vieressä seisoo täysiä vaunuja sinapinsiemeniä. Toiset siemenet ovat vaaleita, toiset lähes mustia. Mitä tummemmat siemenet, sitä väkevämpää sinappia.
Suurin osa Lundenin käyttämistä siemenistä tulee Kanadasta. Suomessakin voi viljellä sinappia, mutta laatu ja sadot vaihtelevat niin paljon, että Lunden ostaa tuontisiementä.
Sinappia on käytetty monenlaisiin vaivoihin ja jopa pahojen henkien torjuntaan. Ruokapöydässä se oli alunperin ylimystön herkku. Kerrotaan, että juhlissa Ludwig XI koukkasi taskussaan olleesta purkista sormella sinappia suuhunsa.
Eri alueiden sinapit ovat eri makuisia. Ranskalaisessa sinapissa maistuu viinietikka, ruotsalaisessa sokeri. Suomalaisten sinappimaku on niin omansa, että ulkomailla asuvat kansalaiset pyytävät kotimaan tuliaisiksi ruisleivän ja suklaan lisäksi sinappia.
Turussa on sinapin tekoon pitkät perinteet, sillä Jalostaja aloitti sinapin valmistuksen jo vuonna 1948. Lundenista tuli sinapinvalmistaja vuonna 1998, kun se alkoi tehdä Turun sinappia alihankintana.
Sinapinteko uhkasi kuitenkin päättyä, kun Unilever päätti siirtää valmistuksen Ruotsiin.
”Silloin syntyi Pro sinappi -liike, jonka yhteydessä meille tuli yli 50 000 yhteydenottoa”, päivittelee toimitusjohtaja Hannu Lundén. ”Ihan käsittämätöntä. Rahaakin tarjottiin, että sinapinvalmistus jatkuisi Suomessa.”
Lunden lanseerasi oman tuotemerkin, Auran sinapin, joka on muutamassa vuodessa noussut sinappimarkkinoiden kakkoseksi. Sinappi sopii hyvin tehtaan valikoimiin, sillä samassa talossa valmistetaan myös Jalostajan hernekeittoa, sinapin toiseksi suosituinta kumppania makkaran jälkeen.
Uuno Lundén perusti vuonna 1959 lihajalosteita tuottavan lihaliikkeen Turkuun.
Uunon pojista Hannu ja Tapio jatkoivat yrityksen toimintaa perustamalla Oy Lunden Ab:n.
Lunden on tunnettu laivamuonituksesta ja lihavalmisteista. Vuonna 1998 se osti Nestléltä Jalostajan kiinteistön, jolloin Turun sinapin valmistaminen alihankintana siirtyi Lundenille.
Nestlé päätti siirtää sinapinteon Ruotsiin. Lunden yritti ostaa valmistusoikeudet, mutta ei onnistunut, minkä jälkeen Lunden kehitti oman sinappibrändin, Auran sinapin.
Lundenin liikevaihto on 70 miljoonaa euroa ja se työllistää Suomessa 140 ihmistä.
Sinappimarkkinat: 2,7 miljoonaa kiloa, 15 miljoonaa euroa.
Sinappisesongit: kesä ja joulu.
Auran suosituin sinappi on mieto, toisena tulee väkevä ja kolmantena makea. Tämän kesän uutuus on grillimaustettu sinappi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
