Heinäluoma: Toimeton hallitus ei aja Suomen etua

EU:ssa Suomen sijainti ja pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa on tiedostettu. Kuvituskuva. Kuva: Jukka Koivula

Mielipide|Politiikka

22.5.202606:00

Kolumni

Eero Heinäluoma

EU:n seuraavan seitsemän vuoden liki 2 000 miljardin euron budjetista neuvotellaan parhaillaan täyttä vauhtia, mutta Suomessa keskustelu asiasta on yllättävän vaisua ja hallitus hämmentävän hiljaa.

Hiljaisuus on erikoista, sillä Suomella on neuvotteluissa paljon pelissä. Rajamaana koemme Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset konkreettisemmin kuin moni muu.

Olen tehnyt EU‑parlamentissa pitkään töitä sen eteen, että itäisen ulkorajan maiden ja alueiden todellisuus ymmärrettäisiin myös rajaseutujen ulkopuolella. Vaikuttamisen ja laajan yhteistyön tuloksena parlamentin kannanotoissa näkyy, miten parlamentti tunnustaa Suomen erityistarpeet todeten selkeästi, että EU:n itäiset ulkoraja‑alueet kantavat suhteettoman suuren taakan sodan seurauksista.

Taloudellisen toiminnan romahtaminen, hybridiuhat ja turvallisuuspaineet kohdistuvat juuri niihin alueisiin, jotka sijaitsevat vihamielisen naapurimaan vieressä. Siksi parlamentti painottaakin, että näille alueille tarvitaan kattavaa tukea kaikista EU‑ohjelmista, jotta talouden elinvoima, varautuminen ja puolustus voidaan turvata.

Tilannetta on vaikeuttanut kuluvan rahoituskauden päätökset. Osa raja‑alueista on menettänyt EU‑tukea aluekehitysvaroihin tehtyjen muutosten vuoksi. Rahoitusta on valunut muualle, kun rajat ylittävään yhteistyöhön varatut tuet kohdennettiin uudelleen ja koheesiopolitiikan väliarvioinnin myötä varoja kohdistettiin muualle.

Suomessakin hallitus on siirtämässä koheesiovaroja uusiin käyttötarkoituksiin – ratkaisu, joka pienentäisi itärajan alueiden rahoitusta entisestään.

Suomelle parlamentin linjaukset ovat huomattavan myönteisiä. Parlamentin kanta ei kuitenkin yksin riitä, vaan tarvitaan myös jäsenmaita edustavan neuvoston tuki – siellä katse kääntyy Suomen hallitukseen. Tällä hetkellä Petteri Orpon (kok) hallitus toimii kovin ujosti ja vaatimattomasti, vaikka kyseessä on iso rahapotti ja koko Suomen ja erityisesti itäisen Suomen elinvoiman kannalta ratkaisevat neuvottelut.

Hallituksen hiljaisuudelle monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa on vaikea löytää hyväksyttäviä syitä. Mieleen lähinnä tulee, että hallitus on EU-politiikassaan edelleen pahasti jakautunut. Hallituksen toinen pääpuolue puhuu edelleenkin euroerosta ja katsoo, että kaikki EU:sta tuleva on vaarallista saastetta, jota pitää välttää.

EU on solidaarisuusyhteisö. Sen perusajatus on, että autamme toisiamme silloin, kun apua tarvitaan. Nyt apua tarvitsevat rajamaat – myös Suomi. Siksi on korkea aika, että Suomen hallitus alkaa lyödä rumpua EU:n itärajan tilanteesta.

Kun sopua talousneuvotteluissa haetaan vuoden loppuun mennessä, on Suomen vaikuttamisella kiire.