Enemmän vähemmällä useammille

Kehitysmaissa ja nousevissa talouksissa on 2–4 miljardia ihmistä, joilla ei ole varaa meille tavanomaisiin hyödykkeisiin ja palveluihin.

Intian kaltaisten kehittyvien maiden johtajat ovat jo vuosia sitten peräänkuuluttaneet yhteistyötä Euroopan unionin kanssa sellaisten elintasoa parantavien innovaatioiden kehittämisessä, joihin köyhilläkin on varaa. Näitä voidaan kutsua niukkuusinnovaatioiksi (frugal innovations).

Niukkuusinnovaatiot lähtevät ihmisten jokapäiväisistä tarpeista. Niiden on oltava toimintavarmoja ja keskityttävä olennaisiin ominaisuuksiin. Ne eivät saisi maksaa muutamaa euroa enempää.

Kehittyvissä maissa ja nousevissa talouksissa on nopeasti kasvavat ja valtavat markkinat älykkäille niukkuusinnovaatioille. Yritykset, jotka myyvät tämän päivän miljardeille vähävaraisille kuluttajille, ovat tulevaisuudessa hyvissä kilpailuasemissa kehittyvien maiden väestön vaurastuessa.

Niukkuusinnovaatioille on siis olemassa suuri yhteiskunnallinen tilaus, mutta näiden innovaatioiden ja näitä edistävien liiketoimintamallien kehittäminen ei näyttäisi juuri kiinnostavan eurooppalaisia tutkijoita tai yrityksiä.

EU:n komissio on herännyt asiaan ja teettää paraikaa selvitystä tästä aihepiiristä.

Meillä Suomessa Tekes ja ulkoasiainministeriö ovat aloittaneet ohjelman ”Business with Impact”, joka auttaa suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia pilotoimaan ja demonstroimaan innovaatioita, jotka parantavat hyvinvointia kehitysmaissa.

Tavoitteena on myös synnyttää uusia globaalin liiketoiminnan mahdollisuuksia. Aalto -yliopisto verkottaa Impact Iglossaan yrityksiä ja opiskelijoita sekä tarjoaa tietoa nousevien talouksien markkinoista ja luotettavista kumppaneista.

Akateemisessa maailmassa niukkuusinnovaatiot ovat varsin tuntematon käsite. Yleensäkin kehittyvät maat ja nousevat taloudet kiinnostavat tutkijoita yllättävän vähän.

Tutkimus- ja innovaatioyhteistyö näiden kanssa ei useinkaan johda huippujulkaisuihin, vaikka vaikuttavuus voisi olla suuri. Perinteinen akateeminen laatumittaus ei tunnista tämän työn arvoa. Lisäksi teknisesti yksinkertainen ja hinnaltaan edullinen innovaatio merkitsee monille samaa kuin kehno laatu.

Vaikka niukkuusinnovaatiot voivat puhtaasti teknisesti olla vähemmän haastavia, niiden synnyttämiseen tarvittava monipuolinen kulttuurinen osaaminen ja käyttäjien tarpeiden syvällinen ymmärtäminen sekä olennaiseen keskittymisen tekevät näistä innovaatioista erityisen vaativia ja liiketaloudellisesti haastavia.

Tämä edellyttää aitoa vuorovaikutusta käyttäjien kanssa. On osattava tuottaa kulloiseenkin yhteyteensä sopivia ratkaisuja ja toimintamalleja. Voittomarginaalit ovat pieniä, joten hyödykkeitä on myytävä isoja määriä.

Mutta yliopistoissa on yksi iso ryhmä, joita niukkuusinnovaatiot ja niiden liiketoimintamallit voivat kiinnostaa: kehittyvistä maista tulevat opiskelijat.

Monet heistä haluavat valmistuttuaan auttaa kotimaitaan. Heidän kanssaan, heidän paikallisasiantuntemuksensa avulla voimme luoda yhteistyöverkostoja ja hankkeita, jotka ovat hyödyksi kaikille osapuolille.

Yliopistot, jotka tarjoavat niukkuusinnovaatioille relevantteja koulutuskokonaisuuksia ja tutkimusmahdollisuuksia, voivat houkutella näiden maiden opiskelijoita ja tutkijoita.

Ihmiskunta ei voi jatkaa samanlaista energian ja materiaalien kulutustahtia kuin tähän asti. On tuotettava hyvinvointia ja parempi elintaso entistä useammille nykyistä vähemmällä.

Tämä on nouseva innovaatiotoiminnan megatrendi, josta on vasta jäävuoren huippu näkyvissä. Tarttukaamme mahdollisuuteen ensimmäisten joukossa.