Finn Spring Oy pullottaa jopa 90 prosenttia kaikesta Suomen lähdevedestä – vienti on osoittautunut ongelmalliseksi vaikka tuotekehitys on toiminnan moottori

Virpi ja Hannu Ali-Haapala perustivat Finn Spring Oy:n alkujaan liitännäiselinkeinoksi lypsykarjatilalle vuonna 1991. Sittemmin lehmät saivat lähteä ja vesibisnes on kasvanut vuosi vuodelta. Kuva: Päivi Karjalainen

Mielipide

11.3.202007:00

Kolumni

Jukka Koivula

Tuotantopäällikkö Aleksi Ali-Haapala edustaa perheyrityksen toista sukupolvea. Kuva: Päivi Karjalainen

Lähdevesiä ja virvoitusjuomia valmistava Finn Spring Oy perustettiin vuonna 1991 Toholammin Härkänevan kylässä. Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala ja hallintojohtaja Virpi Ali-Haapala hakivat tuolloin lähdevesibisneksestä maatalouden liitännäiselinkeinoa.

"Tällä seudulla oli totuttu vanhastaan käyttämään Multilan lähteen korkeatasoista vettä. Sen kaupallistaminen nousi esiin yhtenä vaihtoehtona, kun mietimme, mitä liiketoimintaa voisimme perustaa lypsykarjatilan pidon rinnalle", Hannu Ali-Haapala muistelee.

Ensimmäiset vuodet vesibisnestä tehtiin pienissä tiloissa ja huomio oli lähinnä tuotekehityksessä. Ulkopuolista työvoimaa ei ollut ja tulovirta saatiin vielä enimmäkseen maataloudesta.

"Rakensimme ensimmäisiä tuotantolinjoja ja kartoitimme, minne aukenisi myyntimarkkinoita. Pullotus käynnistyi 1993, kun ensimmäiset putket vedettiin Härkänevalla sijaitsevalle Multilan lähteelle", toimitusjohtaja kertoo.

Rauhallisen alun jälkeen liiketoiminta lähti rivakkaan kasvuun. Pullotus siirtyi isompiin tiloihin ja vesibisneksestä tuli täysipäiväinen leipätyö. Ali-Haapaloiden navetta tyhjentyi lypsylehmistä 1995.

Finn Spring Oy:n tehtailla kehitetään ja valmistetaan erilaisia lähdevesipohjaisia juomia sekä yhtiön omalle SPRING-merkille, että asiakkaiden omille merkeille.

Vesi johdetaan tuotantoyksiköille putkia pitkin Multilan lähteeltä sekä myös Lestijärven puolella sijaitsevasta luonnonlähteestä, joka valjastettiin Finn Springin tuotantokäyttöön 2003.

"Lestijärven puolellahan on runsaasti laadukkaita pohjavesiesiintymiä. Niistä Toholammin kuntarajan ja Sykäräisten kylän tuntumassa sijaitseva lähde on erityisen runsasvetinen. Siellä vesi kohoaa itsestään lähteen pinnalle. Sen läheisyyteen on avattu toinen tuotantoyksikkömme", Virpi Ali-Haapala kertoo.

Tehtailla vesi pullotetaan ja siirretään varastoon, jonka jälkeen vesipullot lähtevät tehtaalta tukkuun.

Tehtaiden linjastot ja varastot on automatisoitu.

1990-luku ja 2000-luvun alku olivat Finn Springille rivakkaa liiketoiminnan kasvun sekä monipuolistumisen aikaa.

Härkänevalle nousi yli 10 000 neliötä tuotantotiloja ja Lestijärven puolelle 7 000.

Työntekijöiden määrä alkoi samalla kasvaa. Tämän vuoden alussa Finnspringin tehtaissa työskenteli noin 90 henkilöä.

"Kesäsesonki on vuoden vilkkainta aikaa. Viime kesänä meillä oli parhaimmillaan kesä- ja kausityöntekijät mukaan lukien 127 ihmistä töissä", Virpi Ala-Haapala sanoo.

Kun yhtiön liikevaihto oli 2,6 miljoonaa markkaa vuonna 1994, oli se viime vuonna 28,1 miljoonaa euroa.

Vaikka yritystoiminnan mittakaava on kasvanut räjähdysmäisesti 29 vuoden takaisesta, ei vesibisneksen perusperiaate ole toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapalan mukaan muuttunut.

"Kaikki tietenkin rakentuu edelleen saman veden ympärillä, se on kaiken perusta. Bisneksen logiikka on säilynyt muuttumattomana, mutta toimintaympäristö sekä yritys ovat muuttuneet valtavasti", toimitusjohtaja pyörittelee.

Automatisaation sekä tuotekehitystyön merkitys on korostunut vuosi vuodelta enemmän.

Finn Springissä toimii tuotekehitysosasto, jossa kehitetään jatkuvasti uusia myyntiartikkeleita.

Laatupäällikkö ja kehityspäällikkö hoitavat laatu- ja tuotekehityslaboratorioita.

"Erityisesti kehityspäällikkö tutkii koko ajan, mitä markkinoille on tulossa. Myös asiakasrajapinnasta saamme koko ajan signaalia siitä, että tällaista nyt haluttaisiin", Virpi Ali-Haapala toteaa.

"Meidän firmassa on tunnistettu se, että liikevaihdon kasvun moottori on tuotekehitystyössä. Se heijastuu ajan saatossa aina liikevaihdon kehitykseen."

Hannu Ali-Haapalan mukaan vesibisnes ei ole mikään helppo toimiala.

"Jatkuvasti täytyy kyetä tasapainoilemaan siinä muutoksen aallonharjalla. Se onnistuu parhaiten, kun talo on täynnä osaavaa henkilöstöä ja erikoisasiantuntijoita."

Viime vuonna Finnspring Oy:n uutisoitiin johtaneen jätevesiään ojiin vuosikausia. Toisella yhtiön tehtaista ei lisäksi ollut ympäristölupaa lainkaan.

"Kohusta tuli sellainen käsitys, että jätevedet menevät suoraan ojaan, mutta se ei pidä paikkaansa. Käytössämme on ollut sakokaivosysteemi. Tämä meidän niin sanottu ympäristömyrkky on sokeri, jota on siirtynyt ympäristöön tehtaan huuhteluvesien sokerijäämistä", Virpi Ali-Haapala sanoo.

"Tämä Härkänevan tehdas ei ole alkujaan ollut ympäristöluvan alla, koska sille ei ollut viranomaisten mukaan ollut tarvetta. Meitä oli ohjeistettu, että tuotannon volyymien kasvaessa ympäristöluvan tarve voisi laueta myös Härkänevan tehtaalla."

Lestijärven tehtaalla ympäristölupa on ollut ihan alusta alkaen.

"Se johtuu siitä, että Lestijärven tehdas on pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä", hallintojohtaja jatkaa.

"Nyt myös tänne Härkänevalle on rakenteilla jätevedenpuhdistamo, jota voivat käyttää alueen muutkin yritykset."

Finnspring Oy pullottaa jopa 90 prosenttia kaikesta Suomen lähdevedestä. Lähdevesi on kuitenkin Suomessa edelleen verrattain pieni myyntiartikkeli.

Suomessa paljon valmistettavassa kivennäisvedessäkin yhtiö on merkittävä tekijä noin neljänneksen markkinaosuudellaan.

Leijonaosa yhtiön lähdevesipohjaisista juomista päätyy kotimaan markkinoille. Tällä hetkellä 7 prosenttia suuntautuu vientiin.

"Koko firma perustettiin aikoinaan sille ajatukselle, että viennistä tulee merkittävä osa-alue. Olemme edelleen samaa mieltä, mutta viennissä pitkäkestoisten asiakassuhteiden solmiminen on osoittautunut ongelmalliseksi", Virpi Ali-Haapala kertoo.

"Useampaan otteeseen jokin ulkomaille suuntautunut asiakkuus on kestänyt vuoden tai pari, ja sen jälkeen loppunut. Se on lyhyt aika, jos asiakassuhteen solmimiseen on ensin kulunut useita vuosia."

Viime aikoina yhtiön vientiponnistelut ovat kohdistuneet etupäässä Arabian niemimaalle, josta yhtiö hakee jalansijaa.

"Näkemyksemme on, etteivät tällaiset pullotetut juomat tule jatkossa mihinkään katoamaan. Arabimaissa on ollut erityistä mielenkiintoa palkittua design-pulloamme kohtaan. Uskoaksemme sillä suunnalla on paljon kasvunvaraa."

Virpi Ali-Haapala ei kuitenkaan näe pullovesibisnestä ratkaisuna globaaleihin ympäristöhaasteisiin.

"Meidän tavoitteemme ja strategiamme eivät varsinaisesti ole vesikriisin torjumisessa tai ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Olemme yksinkertaisesti elintarvikealan yritys. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa teemme oman osamme tuomalla markkinoille sataprosenttisesti kierrätysmateriaalista valmistetun pullon."

Hannu ja Virpi Ali-Haapala korostavat, että Finn Spring Oy on suhteellisen suuresta koostaan huolimatta leimallisesti perheyhtiö.

Pariskunnan mukaan se näkyy muun muassa yhtiön pitkäjänteisenä kehittämisenä sekä sitoutumisena kotiseutuun.

"Perheyrityksissä omistajuus on kasvollista. Osallistumme päivittäin jokapäiväiseen työskentelyyn ja ajattelemme yrityksen kehittämistä vastuullisesti ja pitkällä aikavälillä. Kaikki ei niin sanotusti ole myynnissä ensimmäisen houkuttelevan tarjouksen tullessa", Virpi Ali-Haapala kiteyttää.

Hannu Ali-Haapalan mukaan vastuullinen omistajuus tarkoittaa yrityksen kehittämistä sen kuppaamisen sijaan.

"Saavut voitot ja rahat menevät usein suoraan yrityksen kehittämiseen. Lyhytnäköinen voitontavoittelu on meille vieras ajattelutapa."

Perheyrityksille on myös ominaista, että yhtiö pysyy saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle. Myös Ali-Haapaloiden tapauksessa perheen kolme lasta ovat jo ottaneet hoitaakseen bisnestoiminnan eri osa-alueita.

Ajan saatossa yritys siirtyy asteittain kokonaisuudessaan heidän käsiinsä.