Yliopistot ovat myös vahvoja alueellisia toimijoita

Ilmaston muuttumisen lisäksi maailmalla on tulevaisuudessa pulaa ruuasta ja puhtaasta vedestä, luonnon monimuotoisuus kärsii, ympäristö kemikalisoituu ja epidemiat globaalistuvat.

Työtä näiden ongelmien ratkomiseksi tehdään yrityksissä ja yliopistoissa, kaupungeissa ja maaseudulla, kansainvälisissä neuvotteluissa ja kotimaan politiikassa.

Keskeinen paikka ilmaston­muutoksen pysäyttämiseksi on Juupajoella sijaitseva Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema.

Siellä koulutetaan metsän­hoitajia, ja siellä sijaitsee maailman paras ekosysteemin ja ilmakehän vuorovaikutuksia mittaava tutkimusasema.

Siellä akateemikko Markku Kulmala ja muut maailman johtavat ilmakehätutkijat tuottavat yli tuhannen muuttujan datasta jatkuvasti uutta tietoa ilmakehän pienhiukkasista, hiilenkierrosta ja metsistä.

Havaintomateriaali auttaa ymmärtämään, miten ilmaston lämpenemiseen voidaan vaikuttaa.

Suomalaisten yliopistojen tutkimusasemat sijaitsevat usein pienillä paikkakunnilla ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi Tvärminnen asema Hankoniemellä perustettiin vuonna 1902.

Tutkimusasemat ovat kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuisia: niissä on kokoaikainen henkilökunta, ympärivuotista opetus- ja tutkimustoimintaa sekä majoituspalveluita. Kilpisjärven asema lienee talvisin kylän suurimpia työllistäjiä.

Tutkimusasemien kautta yliopistot kanavoivat kasvua ja hyvinvointia ympärys­paikkakunnilleen koko maailmaa hyödyttävän tutkimuksen lisäksi.

Helsingin yliopisto on koko Suomen yliopisto. Meillä on tärkeä aluekehittäjän rooli metropolialueen ulkopuolella, ja alueellinen toiminta on meille tulevaisuudessakin tärkeää.

Olemme alueellisesti Suomen kattavin yliopisto, ja meillä on keskimäärin 360 työn­tekijää Helsingin ulkopuolella. He työskentelevät kuuden kotimaisen tutkimusaseman lisäksi Mikkelin, Lahden ja ­Seinäjoen yliopisto­keskuksissa. Lisäksi Vaasan oikeustieteellinen koulutus on osa Helsingin yliopiston oikeustieteellistä tiedekuntaa.

Seinäjoella ja Mikkelissä toimiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti keskittyy erityisesti yrittäjyyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen maaseudun näkökulmasta. Painopisteitä ovat ruokaketju ja luonnonvarat sekä paikalliskehitys.

Näillä aloilla edistetään kestävää kehitystä, vahvistetaan yritystoimintaa ja kehitetään innovaatioverkostoja sekä tuetaan julkisten palveluiden vaikuttavuutta.

Seinäjoella Ruralia muun muassa kehittää yhteiskunnallista yrittäjyyttä: tavoite on, että maaseudun asukkailla on enemmän konkreettisia keinoja elinvoiman ylläpitämiseen.

Lisäksi Ruraliassa kehitetään yhdessä ammattioppilaitosten kanssa maaseudun pk-yrityksiin työssäoppimisympäristöjä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen.

Itä-Suomessa kuusi maaseutukuntaa etsii ratkaisuja maaseututaajamiensa uudistumiseen ja asukkaidensa osallisuuden lisäämiseen yhdessä Ruralia-instituutin ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskuksen kanssa.

Ruralian hankkeessa on myös tuotettu aineistoja, kuten kaikkien käytössä olevia videoita uudenlaisista työ­tavoista, joilla voidaan parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta maidontuotantotiloilla.

Lahdessa tutkimus keskittyy ihmisen toiminnan vaikutuksiin maa- ja vesiekosysteemeissä. Tutkimushankkeet tukevat Lahden Green Capital -kokonaisuutta. Lahden status ympäristöpääkaupunkina on mahdollisuus tiivistää yhteistyötä yliopiston ja kaupungin välillä molemmille tärkeiden teemojen kautta.

Lahdessa tehdään myös valtiotieteellistä tutkimusta sosiaaligerontologian alalla. Ensi vuonna tutkitaan muun muassa vapaa-ajan asumista ja mökkeilyä sekä niiden kunnille tuomaa hyötyä.

Keskeinen osa alueellista toimintaamme on yhteistyö yritysten ja elinkeinoelämän kanssa.

Hallituksen budjettiriihessä linjattiin juuri uusista innovaatiopanostuksista ja luvattiin yrityksille kannustimia niiden yhteistyön lisäämiseksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämä onkin järkevää, jotta korkeakouluille ja yrityksille syntyy uusia kannusteita tiiviiseen yhteistyöhön alueen ja Suomen hyväksi.

Tutkimusasemat ovat kansain­välisessä vertailussa ainutlaatuisia.