Maatalous ja metsät ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on ollut viime aikoina näyttävästi esillä. Asiaa on varmasti pohdittu monissa suomalaisissa työpaikkojen kahvipöydissäkin.

Vanhan talonpoikaisen viisauden mukaan talo jätetään lapsille paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet.

Nyt näin ei ole ilmastonmuutoksen osalta käymässä. Jos maapallon lämpenemistä ei saada kuriin, seuraukset voivat olla arvaamattomia ja vaikeasti hallittavia. Emme voi nostaa käsiä pystyyn, jos ajattelemme vähääkään nykyisten taaperoikäisten etua.

Siksi toimet ilmastonmuutosta vastaan ovat olleet yksi hallituksen politiikan lähtökohdista. Hallitustunnustelijana asetin hallituskumppaneille kynnyskysymykseksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoutumisen.

Päästövähennykset syntyvät konkreettisista toimenpiteistä.

Hallitus onkin päättänyt muun muassa kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, uusiutuvan energian tavoitteen nostamisesta yli 50 prosentin ja sähköisen liikenteen edistämisestä. Kaiken kattavana tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045.

Päästövähennysten lisäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä tarvitaan hiilinielujen vahvistamista ja hiilenkaappausteknologioiden käyttöönottoa.

Kehittämällä ratkaisuja ilmastonmuutokseen etunenässä Suomella on todellinen sauma nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi.

Suomi on ollut tällä hallituskaudella myös kansainvälisesti erittäin aktiivinen toimija kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Lisäksi olemme tehneet töitä Euroopan unionissa päästövähennystavoitteiden tiukentamiseksi.

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon metsien käytöstä.

Keskustelussa unohtuu helposti, että metsä- ja maatalous voivat olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Näitä asioita ei pitäisi asettaa vastakkain.

Kun puuta käytetään järkeviin tuotteisiin, sillä voidaan korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisempia ratkaisuja vaikkapa rakentamisessa ja tekstiiliteollisuudessa.

Samalla on huolehdittava siitä, että metsät kasvavat ja säilyvät monimuotoisina. Tässä asiassa vastuullista ja pitkäjänteistä työtä tekevät metsänomistajat ovat avainasemassa.

Keskusta on esittänyt kuutta toimea hiilinielujen vahvistamiseksi.

Niihin kuuluvat muun muassa Suomen metsäpinta-alan lisääminen istuttamalla lisää metsäalueita, puun käyttäminen rakentamisessa, jolloin puu säilyy hiilivarastona, soiden ennallistaminen sekä maatalousmaan hiilensidonnan vahvistaminen.

Keskusta haluaa myös, että kehityspolitiikassa toimia suunnataan hiilinielujen vahvistamiseen maailmanlaajuisesti.

Suomalaisilla on erityinen suhde metsään. Metsä on myös osa suomalaisuutta ja suomalaista perinnekulttuuria. Suomi tunnetaan puhtaasta luonnostaa ja vihreydestään. Metsä on monelle paikka, jossa voi unohtaa arjen kiireet.

Myös suomalaista hyvinvointia on rakennettu puusta: puisista kylistä suuriksi kaupungeiksi, tervan poltosta sellun valmistuksen kärkimaaksi.

Metsistä saadut voimavarat ovat omalta osaltaan mahdollistaneet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan – ei niin matalaa torppaa, josta ei pääsisi maisteriksi.

Metsät luovat hyvinvointia myös jatkossa.

Uskon, että ne ovat merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, eivät vain hiilinieluina, vaan uusien kestävään luontosuhteeseen perustuvien suomalaisten innovaatioiden kautta, jotka auttavat meitä jättämään fossiilitalouden taaksemme.