Eduskunta sivuutti maatalouden EU-keskustelussa – unohti monta kuulijaa

Miksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei maininnut eduskunnan ajankohtaisessa EU-keskustelussa sanallakaan maataloutta? Jättikö hän tietoisesti mainitsematta koko elinkeinon, joka on tunnetusti hyvin riippuvainen EU-päätöksistä, vai pitääkö nyt olettaa, että pääministerin mielestä maatalouden parissa toimivilla ei ole huolen häivää?

Olisiko sittenkin ollut sananen paikallaan?

Tätä ajatusta on pyöritelty sen jälkeen, kun eduskunta keskusteli suuressa salissa Suomen EU-politiikan linjasta.

Eduskuntakeskustelu eteni tutulla kaavalla. Ensin puhui pääministeri, sitten kaikki eduskuntaryhmien edustajat ja päälle tulivat vielä väittely- ja edustajapuheenvuorot. Puheenvuoroja kertyi yhteensä 76.

Eduskuntaryhmien puheenvuoroissa linjataan asianomaisen ryhmän ja sen taustapuolueen politiikkanäkemyksiä.

Eduskunnassa pidetyissä puheissa pohdittiin laveasti EU:n merkitystä Suomelle ja taloudelliselle kehitykselle.

Siksi tuntuu kummalliselta, että maatalous ei saanut sijaa, vaikka tunnetusti 157,86 miljardin euron suuruisesta EU-budjetista maatalous saa valtaosan (39 prosenttia) ja parhaillaan uusi unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) aikakausi on valmistelussa.

Rahasta on luvassa iso vääntö ja Suomellakin on paljon pelissä. Tänä vuonna Suomi saa EU:n maataloustukirahastosta yhteensä 534,5 miljoonaa euroa.

Näitä muutamia lukuja vasten voidaan laskea eduskuntakeskustelun merkittävyyttä.

Pääministerin lisäksi kaikissa eduskuntaryhmissä lienee arvioitu ennen keskustelua, että ryhmäpuheenvuoroissa ei tarvitse käsitellä maataloutta millään tavoin.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sentään mainitsi ihan puheensa loppupuolella sanan maanviljely kaksi kertaa.

"Suomalaisen maanviljelijän ei pidä olla entistä enemmän vastuussa ranskalaisen maanviljelijän ratkaisuista, ja suomalaisen valkokaulustyöläisen ei pidä olla entistä enemmän vastuussa kreikkalaisen valkokaulustyöläisen päätöksistä."

Tässä olikin kaikki, mistä maataloudesta kiinnostuneet seuraajat saivat kuulla ryhmäpuheenvuoroista.

Maatalouden dissaaminen huomattiin EU-keskustelun loppuvaiheessa.

Kokoomuksen Susanna Koski totesi ääneen yhden tunnin ja 18 minuuttia kestäneen keskustelun jälkeen, että pääministeri Sipilä ei "maininnut maataloutta tai maatalouspolitiikan uudistamista" ilmoituksessa sanallakaan.

"Edellisten pääministereiden Lipposen, Vanhasen, Kataisen ja Stubbin esimerkit osoittavat, että pääministerin on oltava itse EU-asioissa liikenteessä."

Kosken puheenvuorossa maatalous mainittiin viisi kertaa.

Keskusta Sirkka-Liisa Anttila närkästyi huomautuksesta, koska "hallitus ja hallituksen maa- ja metsätalousministeri ovat erittäin aktiivisia" yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisessa.

Pöytäkirjatoimisto tallensi Anttilalle yhden maataloussanan.

Yhden välipuheenvuoron jälkeen keskustan Mikko Savola totesi, että EU:ssa maatalouspolitiikka on yksi huoltovarmuuteen liittyvä tekijä.

"Nettomaksuosuuttamme mahdollisimman paljon takaisin. Itse asiassa maatalous on se suurin saanto, mitä me voimme EU-budjetista takaisin Suomeen saada. Muistetaan ne epäedullisemmat tuotanto-olosuhteet, mitkä meillä on, omasta tuotannostamme on pidettävä kiinni."

Savolalta saatiin kaksi maatalous-mainintaa.

Maataloutta arvostettiin 2,5 tuntia kestäneen eduskuntakeskustelun aikana kahdeksan maininnan verran.