EU tarvitsee selkeät pelisäännöt velkaantumiseen
Velan määrän kasvu itsessään on myös omiaan ruokkimaan unioninvastaista liikehdintää, kirjoittaa EU:n tilitarkastustuomioistuimen jäsen Petri Sarvamaa kolumnissaan. ”Taloudellinen epävarmuus on perinteisesti ollut otollista maaperää populismille.”
Euroopan keskuspankin pääkonttori Frankfurtissa. Kuvituskuva. Kuva: Jukka Koivula14.11.202508:00
Kasvava velka huolestuttaa suomalaisia. Eikä syyttä. Kasvaahan Suomen velkasuhde aivan Euroopan kärkitahtia.
Lokakuussa syntynyt lähes kaikkien eduskuntapuolueiden sopu velkajarrusta olikin historiallisen tärkeä päätös. Se osoitti konkreettisesti kansainvälisille markkinoille, että Suomi ottaa vastuullisen taloudenpidon taas tosissaan.
Velkaantuminen ja sen mukana tulevat riskit eivät kuitenkaan pysähdy Suomen rajalle. Myös EU:n yhteisvelka on paisunut nopeasti. Vaikka velka on suhteessa unionin bruttokansantuotteeseen vielä kohtuullinen, on kokonaismäärä jo huolestuttava.
Ennen koronaviruspandemiaa EU:n yhteisvelka oli maltillisella tasolla noin 50 miljardissa eurossa. Tuoreiden arvioiden mukaan se kuitenkin kasvaa vuoteen 2027 mennessä useilla sadoilla miljardeilla euroilla jopa 900 miljardiin euroon. Uuden monivuotisen rahoituskehyksen päätökset voivat kasvattaa summaa entisestään seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa.
Kukaan ei toivo hallitsematonta velkakierrettä, mutta poliittinen keskustelu käy silti kuumana. Suomesta ja muualta Euroopasta löytyy edelleen äänekkäitä tahoja, jotka vähättelevät velkaantumisen riskejä.
EU-tasolla on kuitenkin nyt löydettävä yhteinen sävel ja vastuu aivan kuten Suomessa velkajarrun kanssa.
Taloudellinen epävarmuus on perinteisesti ollut otollista maaperää populismille.
Velan kasvu itsessään on myös omiaan ruokkimaan unioninvastaista liikehdintää. Taloudellinen epävarmuus on perinteisesti ollut otollista maaperää populismille, joka ei tarjoa ratkaisuja vaan etsii syyllisiä. Tällainen EU-vastainen puhe horjuttaa luottamusta ja vaarantaa koko unionin legitiimiyttä.
Huoli Euroopan kilpailukyvystä on aito ja perusteltu. Ennen kuin otamme lisää velkaa, on EU:n kuitenkin määriteltävä aiempaa selkeämmin pelisäännöt: mihin näitä varoja käytetään, mitä vaihtoehtoja niille on ja ennen kaikkea, miten ja milloin velka maksetaan takaisin. Panoksena ei ole vain veronmaksajien hyvinvointi, vaan koko unionin taloudellinen uskottavuus.
Epävarmassa maailmantilanteessa ei EU:lla eikä Suomellakaan ole varaa pelata upporikasta tai rutiköyhää. Korkotasot elävät markkinoiden ja keskuspankkien päätösten varassa, pitkälti siis oman kontrollimme ulkopuolella. Siksi on pelattava varman päälle.
Vastuullinen talousajattelu ei ole synkkää säästämistä vaan edellytys sille, että tuleville sukupolville jää vakaampi taloudellinen perusta kuin meillä nyt on.
Kolumnin kirjoittaja on EU:n tilitarkastustuomioistuimen jäsen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
