Pohjoismainen menestystarina

Mielipide

18.1.201215:00

Kolumni

Riitta Mustonen

Ruukkuvihannesten tuotanto on kasvanut neljännesvuosisadassa nollasta yli 80 miljoonaan. Sitä voi kutsua menestykseksi.

Ruukkuvihannesmarkkinoiden kasvu on monen tekijän summa, arvioi Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Suomeen tuotiin 1980-luvulla talvisin espanjalaista jäävuorisalaattia ja yritettiin tuoda keräsalaattia, mutta se ei kestänyt kuljetusta. Lisäksi tuontisalaateissa oli melkoinen määrä torjunta-ainejäämiä. Syntyi ajatus, että jospa olisi tarjolla kotimaista salaattia.

Norjassa kehitettiin teknologiaa ruukkusalaatin viljelemiseksi. Myös suomalaiset ja ruotsalaiset kiinnostuivat. Muualla maailmassa asia ei ottanut tuulta.

Samaan aikaan kasvinjalostus tuotti salaattilajikkeita, jotka soveltuivat hyvin ruukkutuotantoon. Kasvihuoneissa oli myös alkamassa viljely valojen avulla – Suomessa kokeiltiin aluksi kurkkua ja leikkoruusuja. Salaatti oli otollinen kasvi, koska se pärjää vähemmälläkin valolla.

”Lisäksi meillä oli fiksuja yrittäjiä, jotka tajusivat tilaisuuden. He ovat luoneet kysyntää tuotteille, joita ei ollut olemassa”, Jalkanen kiittää.

Useat yrittäjä eri puolilla Suomea lähtivät uusille markkinoille lähes yhtä aikaa. Nyt ruukkuvihanneksia tuotetaan jo 80 kasvihuoneessa, joista Järvikylä, Honkaholding ja Oksasen tarhat ovat suurimmat.

Ensin tulivat salaatit, sitten tilli ja persilja. Innovatiiviset viljelijät ovat tuoneet koko ajan uusia tuotteita markkinoille. Lyhyen kasvukauden tuotteilla kokeilu ei tule kovin kalliiksi. On panostettu myös erilaisiin pakkauksiin ja uusimpina markkinoille ovat tulleet ilman ruukkua myytävät ruukkusalaatit.

Jalkanen uskoo, että ruukkuvihannesten menekin kasvu jatkuu, joskin hidastuen. ”Ylärajaa ei vielä ole nähty.”