Ne hattutuulet ja hehtopainot

Joka syksy ne tulevat ja

pelastavat monet viljapellot. Jotkut sanovat niitä laiskan isännän tuuliksi, vaan hyvää ne tekevät kaikille.

Nimi tulee siitä, kun kokkosten ja kuhilaitten hattulyhteet lentelivät tuulessa.

Tuulet tulivat myöhään ja yölläkin ne puhalsivat kuutamossa ja kastetta ei ollut lainkaan.

Puintien yhteydessä on

huomattu ja todettu sadon laatu. Painava vilja on aina hyvästä.

Sellainenkin kummajainen tai muinaisjäänne vilja-asioissa on, kun hehtolitrapaino?

Monikaan ei siitä tiedä

mitään näin netti-, kännykkä- ja euroaikoina, mutta viljakaupassa se on tärkeä tekijä aina maailmanlaajuisesti.

Vanhat miehet muistelivat, kuinka he kantoivat hehdon ruissäkkejä aitan yläkertaan. Mutta mielellään he kantoivatkin, koska se oli kullanarvoista elämän tavaraa.

Niinpä tuo hyvä ruissäkki saattoi painaa 75 kiloa ja huono kaurasäkki vain alle 50 kiloa. Kanat löysivät mahdolliset jyvät kaikkein huonoimmastakin.

Tuon ajan säkkikaupassa hehtoa pidettiin sopivana mittana.

Vieläkin kärryjen tilavuutta mitataan hehtoina, mutta

kuormien suuretessa käytetään jo kuutiometrejä. Tuo säkkiaika on mennyt, mutta hehtolitrapaino (hlp) vain pysyy. Se on tilavuuspaino ja sata litraa suomeksi.

Virallisina mittareina on pidetty neljänneslitran messinkisiä lieriöitä, OT tai Schopper.

Niissä oli kiihdytyspaino tehden sopivan tiiveyden ja omat pienet punnukset.

Siinä ne keikkuivat viljapehtoorien pöydillä parhaassa paikassa. Silmä kovana niitä on tuijotettu. Nyt saman tehtävän tekevät sähköiset härvelit kuten muun muassa Dikey John.

Ohessa on kuva 1930-luvun hehtolitrapainomittarista.

Suppiloon kaadettiin vilja ja

siitä se valui alas säiliöön ja

tasattiin vivulla tasaiseksi. Ala-

säiliö on 50 litraa. Kymmenysvaa’alla punnittiin ja vähennettiin taara 10,5 kiloa. Tämä kun kerrottiin kahdella – niin paino oli oikea hehtolitrapaino. Mitta oli kruunattu ja viimeinen leima on 1934.

Voisi kuvitella, että kosteasta tai märästä kuormasta tulee painava, kun vesihehto painaa tosi paljon eli sata kiloa? Ei – se vain pöhöttää viljan ja tilavuus ei olekaan tiukkaa. Ja muut luonnonlait ei sitä hyväksy lainkaan.

Vanha konsti on parantaa hehtopainoa kierrättämällä viljaa elevaattoreissa, tällöin se hiointuu ja tiukkaan menee. Roskat ja epäpuhtaudet pienentävät aina hehtopainoa. Arkipäivän askareissa polkemalla kärrykuormaa saa sinnekin vähän enemmän mahtumaan.

Että painava ja hyvä vilja

tulee itse siitä jyvästä tärkkelyksineen. Mikähän lie marjojen ja sienten hehtopaino – tai montako hehtoa euroja sinne Kreikkaan menee…