Koillismaan ratahanke on kannattava

Koillismaan ratahanketyöpajakokouksessa Vuokatissa pohdittiin Taivalkosken rautatieliikenteen palauttamista: uuden radan rakentamista Kuusamon kautta Kemijärvelle ja Sallaan ja sieltä kiertoliikenneyhteys Kelloselästä Ala-Kurttiin ja Muurmanskin rataan. Vaikka Rovaniemi–Kemijärvi-välin henkilöliikenne on ollut useita kertoja katkolla, Koillismaan asukkaat ja teollisuuden kilpailuasemasta huolehtivat esittävät vahvoja perusteita hankkeen puolesta.

Koillisväylän, myös meritien, käyttö- ja kannattavuusselvitys voisi edesauttaa uutta liiketoimintaa metsänhoitotöitä edistävään energiapuukauppaan.

Kemijärven sellutehtaan ja Kajaanin paperitehtaan sulkeuduttua käyttämättä jäävä puuvaranto kasvaa vuosittain 2,2 miljoonaa kuutiota.

Lapin metsävarat ovat 341 miljoonaa kuutiota metsävarojen 9. inventoinnin (VMI) mukaan. Vuotuinen lisäkasvu on 11,77 miljoonaa kuutiota eli 61 prosenttia enemmän kuin vuonna 1970. Metsäkeskuksen mukaan vuotuinen hakkuumäärä voisi olla 6,9 miljoonaan kuutiota.

Hallituksen hakkeen energiakäytön rajoittaminen ja kuitupuun supistunut paikalliskäyttö lisäävät kuljetustarvetta, mutta mihin? Kolmannes pohjoisen puusta voisi kulkea uutta rataa paikkoihin, joissa sen jalostusastetta nostetaan. Määrä voi kasvaa, kun Venäjän kauttakulku- eli transitoliikenteellä olisi uusi kanava Suomen neljänneksi suurimpaan syväsatamaan Kokkolassa sekä Perämeren muihin satamiin. Kokkolassa lastataan lähes kahdeksan miljoonaa tonnia vuodessa.

Jos ilmasto lämpenee, sahapuu lisääntyy ja käyttämättä jäävän kuitupuun määräkin nousee kolmeen miljoonaan kuutioon vuodessa. Tuotteistettunakin puu on kuljetettava jonnekin.

Käyttämättä jäävän energiapuun määrä kasvaa. Hajautettu CHP-bioenergiatuotanto on kannattavaa, jos markkinahintaisella lämmöllä on käyttöä raaka-aineen kasvupaikan ja tuotantolaitosten lähellä. Hiilijalanjälki on pieni.

Vaikka tuottaisimme sitoumuksemme käyttäen uusiutuvia polttoaineita 38 prosenttia käyttämästämme sähköstä vuoteen 2020, hakkeen vuotuinen käyttömäärä nousisi koko maassa vain 13,5 miljoonaa kuutiota. Tapani-myrsky osoitti pitkien siirtoverkkojen vahinkoalttiuden ja puoltaa hajautettua energiatuotantoa.

Maailman metallimarkkinoiden vetäessä kuljetuskustannukset eivät saa olla este Kainuun ja Lapin malmiesiintymien kannattavalle hyödyntämiselle. Kulta ei tarvitse rautatietä, mutta muut. Niistä ensimmäinen on Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen kuljetustarve, joka on noin 450 000 tonnia vuodessa. Tunnetuista kohteista Kevitsa, Viiankiaapa ja Sokli tarvitsevat rataa.

Rataverkon käyttömuotoja etsitään myös matkailusta. Pistoraidepysäkille ohjattavia majoitus-vaunupalveluja tarjoavan yksityisen kiskobussiliikenteen mahdollisuudet olisi tutkittava.

Vältyttäisiin uusilta rakennuskohteilta, kun palveluja tarjottaisiin asuttavissa vaunuissa. Kiskot ja luonto jäisivät, kun turistit lähtevät. Runsaat kalavedet ja saalisvarmuus houkuttaisivat matkailijoita palaamaan.

Hiilijalanjäljen merkitys kasvanee yhdyskuntasuunnittelussa. Ohjaisiko se liikennettä kiskoille? Kyselytutkimus kalastus-, metsästys- ja luontomatkailijoiden keskuudessa auttaisi kannattavuusselvitysten tekijöitä ja antaisi viriketietoa palveluja suunnitteleville yrittäjille. Selvitys voisi antaa vastauksia paikallisen henkilöliikenteen palveluja tuottaviin muihin tarpeisiin. Liikennepolttoaineiden hintojen nousu parantaa kiskoliikenteen kannattavuutta.