Voiko tuulivoimala pyöriä väärinpäin?

Mielipide

10.6.202002:00

Kolumni

Kimmo Lundén

Sähkö on varauksellinen ilmiö – ja tuulivoimalla tuotettu sähkö sitä vasta onkin.

Vuoteen 2025 mennessä päätetyn strategian mukaisesti tuulivoiman tuotannoksi tavoitellaan Suomessa yhdeksää terawattituntia, mikä on noin kymmenen prosenttia käytetystä sähköstä.Tavoitteeseen oli ja on yhä matkaa.

Keskustelua, selvityksiä ja satoja miljoonia euroja tuulivoiman tukeminen ja sen rakentamisen esteiden karsiminen on tuottanut ja maksanutkin.

Tekniikka on kahdeksassa vuodessa mennyt eteenpäin, myllyt ovat kasvaneet pituutta ja tehoa. Uusien tuulivoimaloiden on jo pärjättävä ilman veronmaksajien tukea.

Tuulivoiman rakentaminen sai siivet alleen vuonna 2012 asetetulla syöttötariffilla. Tuotantotuella, jota jälkeenpäin on arvosteltu liiankin anteliaaksi tuotannon harjoittajille.

Selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti luovutti tuulivoiman hallinnollisia esteitä purkavan selvitysesityksensä keväällä 2012 työ- ja elinkeinoministeriölle. Monia rakentamisen esteitä on poistettu. Toiset ovat yhä yhteen sovittamatta yhteiskunnan, ympäristön ja myllyjen naapuruston kanssa.

Puolustusvoimien jo vuosia sitten esiin tuomat ja tuulivoimaloiden aiheuttamat tutkakatveet ovat edelleen ratkaisematta, ja tuulipuistoja jää siksi rakentamatta.

Kaavoitukseen on haettu sujuvoittamista. Tuulivoimaloille on etsitty potentiaalisimmat sijoituspaikat kartalta.

Voimaloiden häiritsevän äänen vaimentamiseksi selvitysmies ehdotti tuulimyllyille myös kesälomaa, jotta mökkisesongin aikaan vipperät eivät suhisisi häiritsevästi maisemassa.

Luonnonolosuhteet ja tuulivoima keskusteluttavat.

Sähkönsiirtoa valvova kantaverkkoyhtiö Fingrid seuraa reaaliaikaisesti Suomen ja Pohjoismaiden sähköjärjestelmän tilaa: millä tuotannolla ja paljonko Suomessa tuotetaan ja kulutetaan sähköä.

Aivan kutkuttava palvelu asiasta kiinnostuneille!

Toukokuun viimeisellä viikolla energianiilot hämmästelivät Facebookin Uusi energiapolitiikka -sivulla, miten tuulivoiman tuotanto voi yksittäisenä päivänä painua miinukselle. Toukokuun viimeisellä viikolla oli tuulivoimatuotannossa hyvin matalia jaksoja. Myllyjen yhteenlaskettu teho painui pakkaselle.

Voivatko propellit pyöriä väärään suuntaan?

Ei sentään. Mutta seisoessakin voimalaitoksessa kuluu sähköä niiden omaan käyttöön. Ei paljon mutta kuitenkin. Alin tehoarvo tuolla viikolla oli -3 megawattia.

Asiantuntevin selitys negatiiviseen tuotantoonkin löytyikin:

Voimalaitoksessa kuluu jatkuvasti omakäyttösähköä, kun tuotantolaitteisto pidetään valmiudessa. Tuulennopeuden ylittäessä määrätyn rajan, voimalaitos käynnistyy. Silloin kun ei tuule, tulee voiteluöljyä ja vettä lämmittää sekä kierrättää, jotta laitteet pysyvät toimintavalmiina.

Tuuliturbiinin pitää myös kääntyä sopivaan tuulensuuntaan ja säätämään lapakulmaa. Lentoestevalotkin kuluttavat sähköä.

Tuulivoima sahaa tyypillisesti ylös ja alas. Siksi tuulivoima tarvitsee aina varavoimaa järjestelmään: vaihtopenkiltä korvataan propellien väsähtämistä.

Tuo varavoima on tyypillisesti vesivoimaa, jonka tehoa pystyy säätelemään.

Perusvoimana ydinvoima on yhä ylivoimaisen varmaa.