Matalapalkkainen tekee pidemmän työuran

Eläkeikä ja eläköityminen kaipaa avointa keskustelua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että hyvätuloinen kansalainen nauttii eläkettä keskimäärin noin 20 vuotta. Matalapalkka-alan ihmiset vastaavasti noin 8–10 vuotta.

Tuloluokka vaikuttaa huomattavasti maksetun eläkkeen aikajanaan. On huomioitava kaikki muuttuvat tekijät voidakseen luoda realistisen mielikuvan eläkemaksujärjestelmän raadollisuudesta.

Ansiotaso vaikuttaa huomattavasti eläkeiän kestoon, kuten myös ansaittuun eläkkeeseen. Tähän on hyvin looginen selitys.

Hyvätuloinen kansalainen tekee huomattavasti lyhemmän työuran kuin matalapalkka-alan ihmiset. Tähän vaikuttaa pitkäkestoinen koulutus, joka yleensä kustannetaan yhteiskuntamme verovaroista. Työ itsessään on kevyempää. Tähän ryhmään kuuluvat opettajat, virkamiehet ja säännöllisistä työajoista nauttivat ammattiryhmät.

Elämä on myös stressittömämpää johtuen hyvästä ansiotasosta. Hyvä tulotaso antaa myös mahdollisuuden käyttää yksityisiä lääkäripalveluja, joka heijastuu elinkaaren jatkumona.

Miksi pieni- ja keskituloiset ovat huonommassa asemassa? Työura on pidempi johtuen lyhyemmästä koulutuksesta. Ansiotyö alkaa keskimäärin 20 vuoden iässä, kun taas vastaavasti pitkälle koulutetut ihmiset aloittavat työuran kolmekymppisenä.

Työ on raskaampaa ja kuluttavampaa johtuen esimerkiksi vuorotyöstä. Riski sairastua onkin suurempi ja moni ei ehdi eläkettä juurikaan nauttimaan. Tähän ryhmään kuuluvat myös pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat.

Yrittäjäeläke yel on kohtuuttoman suuri maksu verrattuna maksusta muodostuvaan eläkkeeseen. Samasta ongelmasta kärsivät maanviljelijät maksaessaan myel-maksua. Yrittäjän saamat etuudet, kuten sairaus- ja äitiyspäivärahat maksetaan maksetun yel/myel-maksun mukaisesti. Ennen ne korvattiin verotettavan ansiotulon mukaisesti, mutta 90-luvun lopulla muutettiin maksuperuste yrittäjäeläkesidonnaiseksi.

Harva pystyy maksamaan turvatun sairaus- ja eläketurvan itselleen.

Eläkejärjestelmämme kaipaa uutta ajattelua ja näkökulmia kaikilta kansanryhmiltä. Eläkkeelle tulee päästä viimeistään 65 vuotta täytettyään, sillä 40 vuoden työura on riittävä sarka yhteisömme hyväksi.

Mahdollisuus työuran jatkoon on oltava, mutta sen pitää olla vapaaehtoista. Pitäisihän nuortenkin päästä työhön, koska reservissä on väkeä ja olisi muistettava nuorisotakuun takaukset.

Yksi eriarvoisuuden poistotyökalu on verotus. Suurille ikäluokille olisi valtiontasolta arvokas kädenojennus veromuutos, jossa veroa ei peritä alle 1 500 euron eläkkeestä laisinkaan. Raha palautuu ostovoiman lisävipuna alv:n ja liikevoiton verotuksen myötä.

Eläkkeen on oltava vanhuudenturva pitkän työuran bonuksena ja sen muodostuminen kaipaa uusia ulottuvuuksia ja avointa keskustelua.