Hengellinen ohjaus
Erilaiset halut ja pyrkimykset hallitsevat meitä.Mitäpä tapahtuisi, jos ihmiset menisivät apteekkiin ja ottaisivat siellä itse lääkkeensä omaan arvostelukykyynsä luottaen? Seuraukset olisivat katastrofaalisia. Tätä rinnastusta käytetään usein myös hengellisestä ohjauksesta puhuttaessa.
Lääkkeitä eli hengellistä elämää esitteleviä kirjoja on paljon, mutta kaikki eivät sovi kaikille. Jokainen on oma tapauksensa ja jokaisella on oma tiensä kuljettavanaan. Tämän vuoksi hengellisten kirjojen lukeminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös henkilökohtaista hengellistä opetusta.
Hengellisessä ohjauksessa ei ole kyse psykologisesta asioiden käsittelystä. Sekä ohjaaja että ohjattava kuulostelevat Jumalan tahtoa. Jokainen on jäävi omissa asioissaan. Erilaiset halut ja pyrkimykset hallitsevat meitä ja usein selvästi vahingolliset asiat saattavat näyttää meistä toivottavilta, jopa Jumalan tahdolta.
Ulkopuolelta asioita tarkastelevalla ei ole tällaisia painolasteja ja hän pystyy helpommin erottamaan toisistaan hyödyllisen ja vahingollisen. Kun vielä on kysymys hengellisessä elämässä kokeneesta ihmisestä, hänen edellytyksensä arvioida asioita ovat tietenkin vielä paremmat.
Hengellisessä ohjauksessa ohjaaja pyrkii panemaan syrjään oman itsensä ja rukoilee, että Jumala antaisi hänelle oikeat sanat. Hän ei asetu kaikkitietävänä ohjattavan yläpuolelle, vaan näkee tässä henkilössä Jumalan kuvan, jota hänet on kutsuttu palvelemaan.
Hengellisten isien elämän kuvauksissa kerrotaan usein, kuinka veljet menivät kokeneiden isien luo ja pyysivät heiltä ”sanaa”, ei siis pitkiä vuodatuksia. Sen saadakseen ohjattavan on avattava hengelliset korvansa, kuunneltava tarkasti, vältettävä selittelyjä ja vastaväitteitä.
Hengellinen ohjaaja saattaa usein Jumalan valistamana havaita, että perimmäinen ongelma onkin aivan muualla kuin ohjattava itse kuvittelee. Usein salaamme vaikeimmat asiamme jopa omalta itseltämme ja esitämme syiksi ulkonaisia seikkoja tai toisia ihmisiä, vaikka syy on omassa itsessämme. On suhtauduttava vakavasti siihen, mitä ohjaaja sanoo. Mikä ilo, kun huomaa sisimpänsä parantuneen.
Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat vapaa tutkija Pauliina Kainulainen, nunna Kristoduli
sekä piispat Kaarlo Kalliala ja Simo Peura.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat