Hieno lukuelämys

Sain joululahjaksi Jaakko Pessisen elämäntarinan Kuningasmetsuri. Oli tosi mielenkiintoinen kirja, aika nopeasti sen luin. Tapani mukaan luin sen toiseen kertaan, erityisesti mielenkiintoiset kohdat. Aihehan on minulle perin tuttu.

Tuossa kotini läheisyydessä virtaa Karvianjoki, jossa keväisin uitettiin suuret määrät talven aikana tehtyjä, puolipuhtaaksi kuorittuja tukkeja.

Joen takana ovat Ahlströmin omistamat tuhansien hehtaarien metsät. Metsätyömiehiä ja hevosia tarvittiin paljon. Joskus kuuluu väitettävän, että Suomenkin hyvinvointi olisi lännen mustien orjien ansiota. Onko tuo väite vitsi vai sää­tiedotus, kuten ennen sanottiin.

Tuossa naapurissa asui mäkitupalainen, mies, vaimo ja yhdeksän lasta, maata oli 33 aaria, perunaa viljeltiin meidän mäkipelloissa. Pakkohan Kallen ja poikien oli lähteä metsätöihin ja uittoon, halonhakkuuta riitti aina. Pieneläjät hankkivat lisäelantoa kalastuksella ja metsästyksellä, hirvetkin lähes sukupuuttoon.

Niin tuo Kuningasmetsuri on niin mielenkiintoinen, että emäntäkin luki sen suurella mielenkiinnolla. Hänen veljensä olivat aikanaan kovia metsureita. Itse en astman takia paljon metsätöitä tehnyt.