Hyväuskoinen hyssyttely palvelisi vain Venäjän etua
On sinänsä hyvä, että Suomen ulkopoliittinen johto välttää provosoitumasta Venäjän toimista, mutta hyväuskoisuuteen ei nyt ole varaa. Myöskään minkäänlaiseen jälkisuomettuneeseen hyssyttelyyn ei ole syytä lähteä.
Presidentti Alexander Stubb rauhoittelee suomalaisia Venäjän epämääräisen aluehankkeen osalta. Kuva: Sanne Katainen22.5.202420:45
Venäjän ilmoitus halusta siirtää rajojaan Suomen puolelle sähköisti turvallisuuspoliittisen tilanteen keskiviikkona kerrasta. Suomen ulkopoliittinen johto yllättyi hankkeesta täysin. Muun muassa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoi viestipalvelu X:ssä lukeneensa asiasta kotimaisesta mediasta.
Valtosen kommentti oli avoin ja tilannetta kuvaava. Suomea ei oltu aiheesta informoitu.
Kiinnostavaa on toki myös, mistä asiassa lopulta on kyse. Nato-maan aluerajoihin kajoaminen tilanteessa, jossa Venäjä käy laajasti tuomittua hyökkäyssota Ukrainassa ja uutta kylmää sotaa länttä vastaan, on toimi johon edes Moskovassa ei suin päin lähdetä.
Periaatteessa kyse voi olla teknisestä toimenpiteestä, joilla rajoja silloin tällöin tarkastellaan, mutta tämä ei vaikuta siltä.
Niin vahvasti keskeinen venäläismedia oli maansa puolustusministeriön hankkeesta valmis kertomaan.
Jo aamulla useat suomalaiset asiantuntijat pitivät ilmeisenä teon tahallisuutta, jonka vaikuttimena on hämmennyksen ja kenties pelon nostattaminen naapureissa juuri EU-vaalien alla.
Innokkaimmat visioivat jo Nato-kumppaneiden tuella tehtyjä laivastoesiintymisiä itäisellä Suomenlahdella, jossa Suomen ja samanlaisen hankkeen kohteeksi joutuneen Liettuan etuja turvattaisiin.
Myöhemmin päivällä Suomen ulkopoliittinen johto päätti lähteä rauhoittelemaan tilannetta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piti mahdollisena, että kyseessä on Venäjän osalta tekninen tarkastus, jossa ei ole poliittista motiivia.
Myös ulkoministeri Valtonen totesi, ettei asiassa ole nähtävissä sittenkään provokaatiota, vaikka hän oli aiemmin pitänyt hybridivaikuttamista mahdollisena.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb myös rauhoitteli suomalaisia. Hänen mukaansa tilanne voi olla joko hybridioperaatio tai puhdas vahinko (HS 22.5.).
Suomen ulkopoliittisen johdon linja poikkeaa huomattavasti Liettuan reaktiosta. Toisin kuin Suomi, Liettuan ulkoministeriö päätti puhutella Venäjän suurlähettilään provokaatiosta ja vihamielisestä hybridioperaatiosta, joka kohdistuu myös Natoon.
On sinänsä hyvä, että Suomen ulkopoliittinen johto ei lähde provosoitumisen tielle, mutta hyväuskoisuuteen ei nyt ole varaa. Myöskään minkäänlaiseen jälkisuomettuneeseen hyssyttelyyn ei ole syytä lähteä.
Vaikka Venäjä poisti kohua aiheuttaneen dokumentin hallintonsa verkkosivuilta ja jopa Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti asian taustalla olevan ”mitään poliittista”, Venäjän sanaan on syytä suhtautua erittäin kriittisesti.
Suomi haluaa selvittää asiaa diplomatian keinoin. Se on kätevää, vaikka totuus tuskin tulee tällä tavalla esiin.
Konfliktia ei Suomen kannata lietsoa, mutta Venäjän vaikutusyrityksiin on vastattava jämäkämmin kuin meillä on totuttu.
On aivan turha luulla, että Itänaapurin painostus loppuu, jos sitä vähättelee tai siihen alistuu.
Juttua muokattu 22.5.2024 klo 20.51: Jutun kuva vaihdettu tuoreempaan kuvaan Alexander Stubbista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
