Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tarjosi yhteistyön kättä suomalaisille luontojärjestöille (MT 16.12). Haastattelun yhteydessä Tiirola toi myös esille WWF:n pääsihteeri Liisa Rohwederin näkemyksen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden väheneminen olisi ilmastonmuutostakin suurempi uhka.
Marraskuussa olin läsnä Itä-Suomen Yliopiston järjestämässä luentotilaisuudessa, johon oli saapunut puhumaan WWF:n metsäasiantuntijaksi mainittu tohtori Panu Kunttu.
Esitelmässään Kunttu toi esille WWF:n teesit, joiden mukaan Suomessa on kiellettävä avohakkuut, kesähakkuut sekä kunnostusojitukset. Maanmuokkaukseen kelpaisi jatkossa vain Erkki Lähteen suunnittelema Eko-äes.
Kuntun mielestä Kemera-tuet tulisi lakkauttaa täysin kannattamattomana aikaa vievänä puuhasteluna. Hakkuut tulisi rajata 70 miljoonaan kuutioon vuodessa, ja lahopuuta olisi saatava metsään runsaasti.
FSC on ainoa WWF:n hyväksymä sertifiointimenetelmä, jonka myös teollisuus tulee vähitellen hyväksymään, koska metsänomistajat maksavat asiaan liittyvät kustannukset. Mitään hyvää ei nykyisessä metsätalouden harjoittamisessa tällä hetkellä tunnu olevan.
Kuntun esittämät väittämät ovat täysin samoja, joita niin sanotut luonnonsuojelujärjestöt ovat esittäneet ainakin 30 vuotta. Näihin kuuluvat muun muassa uudistusojitusten epäonnistumiset menneisyydessä.
Luennoitsija unohti mainita, että kyseisen ajan ojittajat ovat joko vanhuuseläkkeellä tai peräti kuolleet. Hän ei myöskään maininnut, että epäonnistuneita ojituksia ei ole enää perattu uudelleen, vaan ne on jätetty luonnontilaan.
Soiden laajamittaista ojitusta Kunttu kauhisteli. Niiden mukanaan tuomia menestystekijöitä maa- ja metsätaloudessa esitelmässä ei tuotu esille millään tavoin.
Ku nttu ei myöskään maininnut soiden ennallistamisen epäonnistumisia; onnistumisprosentti lienee noin 50 prosenttia, ja ne ovat tulleet kalliiksi veronmaksajille. Nämä metsämaan tuhoamiset kauheine rypemisjälkineen ja hiilikuormamme kasvattamisen Kunttu mitä ilmeisimmin hyväksyy.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat aktivoitumassa. Saattaa olla, että nykynuoret eivät jaksa enää kiipeillä hakkuutyömaiden puissa, eivätkä halua mennä harvesterin kaatamien puiden eteen. Tarvitaan julkisuutta ja räväkkää mielipiteenilmausta uusjäsenhankintaa varten.
Koska meidän isänmaamme on vielä varsin nuori; odotettavissa on yhteisen pesän likaamisyrityksiä Euroopan valtakeskuksissa. Toivottavasti iskut tehdään vankemmalla tietopohjalla kuin aiemmin, sillä väärä tieto voi pilata uskottavuuden.
Olen jokseenkin varma, että me suomalaisina pystymme tuhoamaan biotalousohjelmamme ilman ulkopulista apua. Metsätalous joustaa kuten aina ennenkin – ympäristöjärjestöt eivät sitä tule tekemään.
Kyösti Partanen
metsänhoitaja MMM, Kitee
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
