Metsästyskoulutuksen tarpeet muuttuvat
Monet nuoret ovat yleensä ehtineet kulkea luonnossa ja jahtireissuillakin isän matkassa pienestä pitäen.
Enemmistö uusista metsästäjistä on 14–16-vuotiaita poikia, mutta aikuisiällä harrastuksen aloittavat miehet ovat kasvava ryhmä.
Viime vuonna metsästäjätutkinnon suoritti noin 8 000 uutta metsästäjää. Ylivoimainen enemmistö tuoreista metsästäjistä on 14–16-vuotiaita poikia.
”Uusi kasvava harrastajaryhmä ovat keski-ikäiset noin 30–50-vuotiaat miehet. He löytävät harrastuksen pariin yleensä kaveriporukan innoittamina”, kertoo Metsästäjäin Keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman.
Metsästäjätutkintokurssien vetäjien palautteen mukaan jo varttuneempaan ikään ehtineiden kurssilaisten perustiedot luonnosta ja eläimistä eivät ole aina kovin vahvat, sanoo Ekman.
Monet nuoret taas ovat yleensä ehtineet kulkea luonnossa ja jahtireissuillakin isän tai jonkun sukulaisen matkassa jo ennen metsästäjätutkinnon suorittamista, pienestä pitäen.
”Vaikka muutokset tapahtuvat hitaasti, meillä on paineita muuttaa ja kehittää koulutusta uudenlaisten tarpeiden myötä.”
Myös naismetsästäjien määrä kasvaa koko ajan. Noin 300 000 metsästäjästä yli 15 000 on naisia.
Nuoret haluavat metsästysleireille
Suomen Metsästäjäliiton piirien järjestämille Metso-leireille osallistuu noin 500 lasta ja nuorta vuosittain. Iältään he ovat 10–16-vuotiaita.
”Leirit ovat todella suosittuja ja valitettavasti kaikki eivät mahdu millään mukaan”, kertoo Metsästäjäliiton projektityöntekijä Anna Tuhti.
Tuhti on koulutukseltaan biologian opettaja. Parhaillaan hän työstää ideapankkia Metso-leirien järjestäjien käyttöön.
”Tarkoituksena on koota yhteen kaikki nuorille järjestettävässä riista-aiheisessa toiminnassa käytetyt ideat ja tehdä tarkat kuvaukset niiden toteuttamistavoista.”
Ideat on kerätty haastattelemalla Metso-leirien uusia ja vanhoja vetäjiä. Tuhdin mukaan kaikista haastatelluista välittyi into ja halu leirien järjestämiseen, isosta työmäärästä huolimatta.
”Vapaaehtoinen nuorisotyö metsästyksen parissa kantaa varmasti hedelmää tulevaisuudessa. Kuten yksi haastatelluista totesi, etenkin kaupunkilaislapsille on tärkeää antaa pihkanhajua nokkaan.”
Ideapankki sekä leireillä tarvittava muu materiaali on tarkoitus koota CD-rom -levylle. Levyltä on helppo poimia valmiit pohjat esimerkiksi kunniakirjoja tai leirivisailuja varten.
Metsästys tutuksi kaikille
Nuoret ja metsästys on aihealue, johon Metsästäjäin Keskusjärjestö on panostanut jo reilun kymmenen vuoden ajan, kertoo Ekman.
Nuorisotyöhön kuuluvat muun muassa vierailut kouluissa. Tavoitteena on välittää objektiivista tietoa metsästyksestä.
Järjestöllä on myös nuorisotoimintarahasto, josta voidaan myöntää tukea metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvään paikallistason vapaaehtoiseen nuorisotoimintaan.
”Kaikista nuorista ei suinkaan tule metsästäjiä, mutta olisi tärkeää, että tulevaisuuden päättäjillä olisi asiallinen suhde metsästykseen. Liian moni on jo vieraantunut luonnosta.”
Yleinen ilmapiiri metsästystä kohtaan on tällä hetkellä hyvin myönteinen.
Viimeisimmän vuonna 2004 teetetyn mielipidekyselyn mukaan jonkin verran kielteisesti metsästykseen suhtautui 14 prosenttia väestöstä ja täysin kielteisesti 3 prosenttia.
Ekmanin arvion mukaan suhtautuminen metsästykseen kulkee käsi kädessä metsästäjämäärän kasvun kanssa.
”Tutkimusten mukaan ihmisten lähipiiriin kuuluvat metsästäjät ovat tärkein tietolähde harrastuksesta 70 prosentille ihmisistä. Metsästäjä itse luo kuvan harrastuksesta ja vaikuttaa sen hyväksyntää.”
Metsästäjäkunnan ukkoutumisesta puhutaan paljon.
Ukkoutuminen ja puheet metsästysseurojen sulkeutuneisuudesta liittyvät nimenomaan hirvenmetsästykseen, sanoo Ekman.
”Ongelmat juontavat juurensa 1970-luvulla kasvaneeseen hirvikantaan, joka toi mukanaan 100 000 uutta metsästäjää. Tuolloin omaa lihaosuutta alettiin varjella kynsin hampain ja seurojen ovet suljettiin uusilta harrastajilta.”
”Kerran suljettujen ovien taakse ei tultu enää koputtamaan. Nyt sitten maksetaan sitä karvasta kalkkia, mitä lihaosuuksien varjelu on tuonut tullessaan. Hirvijahti on murrosvaiheessa ja vaikeuksissa, sillä pyyntimiehiä ei tahdota saada kasaan riittävästi.”
Rauno Tolvanen (vas.) ja Mauri Piironen järjestävät myös ensi kesänä Koivulassa nuorten leirin, jonka aiheena on luontokuvaus ja vanhat metsästysperinteet.
Jahtipäivän päätteeksi Koivulan torpassa läm-
mittelevän 2,5-vuotiaan suomenajokoira Wilin mielessä siintelevät jo seuraavat jahtireissut.
Metsästys on isä Auvo Ryhäsen ja pojan Ollin yhteinen harrastus.
” Olisi
tärkeää,
että tulevaisuu-
den päät-
täjillä
olisi asi-
allinen
suhde metsäs-
tykseen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
