Ryhdän pariskunnan resepti: Liikuntaa ja lyhyitä lomia
Kun työt on tehty, Kalle ja Kirsi Ryhtä lähtevät kuntoilemaan. Talvella työputken katkaisee risteily tai lyhyt loma.
TEKSTI: Riitta Mustonen KUVAT: Jaakko Martikainen
” Myös parisuhteen kannalta on tärkeä käydä jossain muualla. ”
Ryhdän pariskunnan mielestä työssä jaksamisen kannalta tärkeintä on motivaatio työhön. Sitä saa, kun säännöllisesti irtautuu töistä pariksi, kolmeksi päiväksi.
”Myös parisuhteen kannalta on tärkeä käydä jossain muualla, kun muuten ollaan koko ajan yhdessä tässä tilalla”, Kirsi, 31, ja Kalle Ryhtä, 32, toteavat.
Ryhdät ovat melko tuore pari: vasta kaksi ja puoli vuotta on tunnettu ja vuosi oltu aviossa. Ennen kuin Kirsi muutti Ypäjältä Tammelan Kallion kylään, Kalle oli ollut isäntänä jo kymmenen vuotta.
”Kyllä toisesta ihmisestä saa voimia. On muutakin ajateltavaa kuin pelkkä työ. Yksin ollessa sitä iltaisinkin mietti vain töitä eikä tullut lähdetyksi lomille”, Kalle tunnustaa.
Kirsi ja Kalle löysivät toisensa netin deittisivuston kautta. Lähipitäjästä kotoisin oleva Kirsi on sopeutunut vaivattomasti emännän ammattiin ja asumaan paritalon toista päätyä Kallen kanssa, kun toisessa päässä asuvat appivanhemmat.
Kirsi kiittää appivanhempiaan hyvästä vastaanotosta. Kallekin vaikuttaa tyytyväiseltä yhteiseloon: sukupolvenvaihdoksen aikoihin omista vanhemmista oli paljon tukea ja apua myös käytännön töissä.
”Oli iso muutos alkaa johtaa tilaa ja ottaa vastuu”, Kalle muistelee tuolloin 19-vuotiaan pojan tuntoja. Tilalla oli vuonna 1997 lypsykarja, 30 hehtaaria peltoa ja 70 metsää ja Kallella taskussa maanviljelysteknikon paperit.
Muutosten kourissa
Lypsykarjan pito oli sitovaa ja paljon aikaa vievää. Vuonna 2001 Kalle vaihtoi tuotantosuuntaa. Hän alkoi välikasvattaa hiehoja.
Muutaman vuoden kuluttua eläinsuojia piti laajentaa, sillä vasikoita tuli koko ajan lisää. Viime vuonna Kalle ja Kirsi rakensivat vielä lisää tilaa, ja hiehoja on nyt vajaa sata. Ne tulevat Ryhdälle kolmen viikon ikäisinä ja lähtevät noin 22 kuukauden ikäisinä kantavina takaisin niille tiloille, mistä ne on ostettu.
Sukupolvenvaihdokseen ja laajennuksiin Kalle on joutunut ottamaan jonkin verran lainoja. Niihin hän suhtautuu niin, että ”selvitty on, ei parane liikaa murehtia”.
Työaika vaihtelee Kirsillä talvella viidestä kuuteen tuntiin navetassa ja lisäksi paperityöt ja Kallella seitsemästä kahdeksaan tuntiin navetassa. Kesällä eläinten hoidosta selviää parilla tunnilla aamuin illoin, mutta lisäksi tulevat peltotyöt, joten päivät venyvät helposti kellon ympäri.
Ympäristö vaihtuu lomilla
Sekä isännällä että emännällä on oikeus 25 lomapäivään vuodessa. Ne pyritään käyttämään talvella niin, että joka kuukausi olisi 5–6 lomapäivää. Sunnuntaisin ja pyhinä tehdään vain välttämättömät työt.
Lomilla Ryhdät menevät yhdessä esimerkiksi laivalle, laskettelemaan tai kylpylään. Jos ei lähde pois tilalta lomittajan tullessa, niin helposti sortuu tekemään töitä, Kalle on huomannut.
Ryhtien harrastukset ovat liikunnallisia: kuntosalia, uintia, hiihtoa, pyöräilyä, vesijuoksua, tanssia. Kesällä käydään pari kertaa kesäteatterista, ja ystäviä tavataan säännöllisesti.
Kalle myöntää, että joskus kiireaikaan työt stressaavat ja tulevat uniinkin, mutta Kirsi ei vielä ole kokenut paineita. ”Ehkä se stressaa, että kun panee hiehoja ulos, niin ei tiedä, minkä panisi millekin laitumelle”, tuore emäntä miettii.
EU lisäsi työtä ja epävarmuutta
Kalle Ryhtä on ollut isäntänä vain EU-aikana. Alkuun EU:n byrokratia aiheutti kovastikin paineita, että onko kaikki nyt tarkasti ja oikein kirjoissa ja paperit täytetty määräaikaan mennessä. Nyt Kalle osaa jo asennoitua niin, että paperisota on osa ammattia.
”Mutta työtä se on lisännyt paljon, vaikka meilläkin EU-paperit käy täyttämässä ammattilainen ja veroilmoituksenkin tekee ulkopuolinen. Silloin ei tule virheitä eikä jää joku tuki saamatta. Helpottaa omaa työtä ja päänvaivaa”, Kalle Ryhtä on huomannut.
Sekin stressaa, että tukisäädökset muuttuvat niin tiuhaan. Pitkälle aikavälille ei uskalla suunnitella.
Karjamäärää Ryhdät eivät enää aio lisätä. Toimeentuloa vahvistaa sivuelinkeino eli polttopuiden teko, joka tuo jopa viidesosan tilan liikevaihdosta.
”Se tehdään, mikä ehditään. Kiireisiäkin kausia on, mutta työ ei saa olla pakonomaista. Se kävisi liian raskaaksi”, Ryhdät tuumivat.
”Kyllä toisesta ihmisestä saa voimia. On muutakin ajateltavaa kuin pelkkä työ.”
” Se tehdään, mikä ehditään. Kiireisiäkin kausia on, mutta työ ei saa olla pakonomaista. ”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
