Jääkausi vai kasvihuoneilmiö?
Ilmastonmuutoksessa on puhuttava myös makean veden lisääntymisestä valumina sateiden ja sulamisen vuoksi Jäämeren ja pohjoisen Atlantin alueen pintavesissä. Se on suolavettä kevyempää ja pysyy pinnalla ja pysäyttää pumppauksen pinnalta alas. Tämä pumppaus ylläpitää Golf-virran, joka siten pysähtyy ja tuottaa meille lopulta jääkauden. Tämä on osoitettu tapahtuneen aiemmin hämmästyttävän nopeasti, kun katsotaan aiempia lämpötilaheilahduksia planeetallamme.
Jos ilmastomme toimisi näin, emmekä suistuisi johonkin arvaamattomaan, niin meille tulisi aikanaan jääkausi. Kuitenkin lyhyessä ajassa käyttöön ottamamme fossiilinen hiili voi laukaista veden höyrystymisen tuottaman lämpenemiskierteen, jonka loppua emme osaa ennustaa hyvin.
Lämpötila vaikuttaa ilman sisältämän veden määrään: mitä lämpimämpää, sitä enemmän vesihöyryä ja sitä enemmän vesihöyry voi sitoa lämpöä ilmakehään ja kasvihuoneilmiö voimistuu jatkuvasti tässä kierteessä. Jos napa-alueet pystyvät keräämään tuon veden lumena/jäänä, niin silloin saamme, elämälle onneksi, jääkauden, eikä vesi pysy vain ilmakehässä ja kuumenna sitä ylimenneeksi kasvihuoneilmiöksi. Näin on tapahtunut aurinkoa lähempänä olevilla planeetoilla.
Fossiilisen hiilen elämänkiertoon ottaminen ei vaikuta vain suoraan hiilidioksidipäästöinä, vaan hiili lisää rehevöitymistä. Se vaikuttaa vesistöjen ja kosteikkojen elollisen materiaalin määrään ja sen vajoamiseen pohjaan. Hapettomissa alueisiin se vaikuttaa metaanin tuottoon mikrobien kautta ja metaanin määrään ilmakehässä.
Metaanin kasvihuonevaikutus on lähes 30-kertainen hiilidioksidiin verrattuna ja sen vaikutus on jatkuvassa kasvussa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö onkin iso riski. Metaania syntyy merkittävästi myös suoraan jätteistämme.
Ennallistaminen ja ilmaston lämpenemisen estäminen ovat myös useissa kohdin ristiriidassa keskenään. Luonnon monimuotoisuudessa näkymättömien eliöiden, kuten mikrobien, osuus on tärkeä. Niistä puhutaan vähän. Onkin valittava parhaan tiedon mukainen ”välttämättömyys”, korostamatta takaisin paluuta. Tulevaisuuden olosuhteet ovat aina uudet.
Raimo Timonen
dosentti
Helsingin yliopisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
