Ensimmäiset holhouspakolaiset lähtivät jo

Taas on virkamies vauhdissa. Sosiaalisessa mediassa nousi viikonvaihteessa sadattelumyrsky uutisesta, jonka mukaan ekopesuaineiden irtomyynti kielletään.

Jos niin käy, asiakkaat eivät saa enää ostaa suurista kanistereista pumpattavia ekopesuaineita omiin pulloihinsa.

Taustalla on EU:n pesuaineasetus, joka laajenee luokittelemaan ekopesuaineet vaarallisiksi vuodenvaihteesta alkaen. Irtomyynti kielletään, koska ei voida taata asiakkaan tietävän pesuaineen pakkausmerkinnät. Joku kun saattaisi ostaa pyykinpesuainetta tiskiainepulloon ja mennä sekaisin sisällöstä.

Sekaisin tässä on mennyt virkamies, joka vallanhuumassaan ei luota kanssaihmisillä olevan ripettäkään siitä kuuluisasta maalaisjärjestä.

Huhujen mukaan Saksan viranomainen ei näe EU-artikloista huolimatta esteitä pesuaineiden irtomyynnille.

Jälleen kerran Suomessa viilataan pilkkua.

Herää kysymys, mikä älyttömyys viimein katkaisee kamelin selän. Missä vaiheessa ihmiset nousevat barrikadeille ja äänestävät jaloillaan? Muuttavat pois tai hakevat saippuatkin Tallinnasta.

Suomalaisia rasitetaan jo säännöstelemällä elintarvikkeiden ja alkoholin myyntiä, viljelyä, rakentamista, maankäyttöä, yrittämistä ja kaikkea niiden väliltä.

Kohtalokas seuraus holhouksesta on, ettei yrittäminen enää kannata. Kalliiksi käy, jos nakkikiskan pitäjän on rakennettava direktiivien mukaiset lihankäsittelytilat sekä suollettava raportteja kuin ison tuotantolaitoksen konsanaan.

Harvalla on pian varaa asua Suomessa, kun valvonnan ja sääntelyn rasitteet siirtyvät suoraan hintoihin. Jos maksaa yli tonnin kuussa asumisesta, ei jää paljon rahaa lipitellä yhdeksän euron siidereitä tai palkata kotiin siivoojaa. Näin palvelut näivettyvät.

Holhoaminen voi käydä myös terveyden päälle. Mummoni luona kahvitellessa silmiini osui Senioriterveys-lehden otsikko: Kielloista ja määräyksistä stressiä ja sepelvaltimotaudin oireita.

Artikkelissa Espanjaan muuttanut eläkeläispariskunta kertoi, kuinka miehen sydän alkaa aina oireilla Suomeen tultaessa. Ilmiöön etsittiin selitystä usean lääkärin voimin, kunnes syyksi paljastui ahdistava ilmapiiri.

Mies ei voinut olla kiinnittämättä huomiota kieltokylttien määrään. Matkalla aulasta lääkärin huoneeseen hän bongasi toistakymmentä kylttiä: Älä istu tähän, vain pyörätuoleille, sammuta kännykkä, tupakointi kielletty.

Mitään ei ole jätetty oman harkinnan varaan.

Pariskunta oivalsi, että siinä missä Suomi on kieltoyhteiskunta, Espanjassa asioista neuvotellaan. Sakkojen sijasta liikennepoliisi saattaa pitää puhuttelun.

Kyse ei siis ole vain nuoren lattesukupolven oireilusta. Kiellot ja holhous kismittävät myös seniorikansalaisia, vaikka Suomessa on muuten kaikki hyvin.

Holhouksen vastustaminen ei ole kiittämättömyyttä. Väki arvostaa sosiaaliturvaa ja kattoa pään päällä. Kyse on siitä, että asiat voisivat olla vielä paremmin vähemmällä nipottamisella.

On huolestuttavaa, jos yhteiskunta tukahduttaa kansalaisensa. Mitä, jos yletön holhous onkin perimmäinen syy suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksille sekä mielenterveysongelmille?

Oli miten oli, ensimmäiset holhouspakolaiset ovat jo nostaneet kytkintä.