Itärajan ”Kultaranta-keskustelu"
Rajan kunnissa on aina ollut ja edelleenkin on luovuutta ja kykyä sopeutua uuteen tilanteeseen, mutta nyt viimeistään tarvitaan selkeätä suunnitelmallista toimintaa myös valtiotasolla.
Osmo Niemisen mielstä itärajan kuntien edustajille pitää järjestää oma ”Kultaranta-keskustelu”. Kuva: Lari LievonenSuomen itärajan kunnat ovat olleet enimmäkseen omillaan Venäjä-suhteiden hoitamisen tavoissa. Kuntien, kuntalaisten suorat suhteet ovat olleet kaupallisia, osin tietysti myös kulttuurisia. Valtiotason koordinaatio on puuttunut. Valtiojohdon ohjaavat toimet ovat suuntautuneet valtakunnallisten suuryritysten intressien mukaisiksi.
Nyt uudessa tilanteessa valtiotason toimet ovat pudottaneet vanhan pohjan kokonaan pois, tosin tietysti kaikki rajanylittävät henkilösuhteet eivät tietenkään ole hävinneet.
Joka tapauksessa useimpien itärajan kuntien neuvottomuus lisääntyy tässä uudessa tilanteessa: mitä voidaan tehdä, mikä on sallittua, suljetaanko raja aidalla lopullisesti pitääkö varustautua? Linjanveto näissä kysymyksissä ei voi olla yksittäisten kuntien vastuulla.
Eteenpäin on kuitenkin mentävä. Rajan kunnissa on aina ollut ja edelleenkin on luovuutta ja kykyä sopeutua uuteen tilanteeseen, mutta nyt viimeistään tarvitaan selkeätä suunnitelmallista toimintaa myös valtiotasolla.
Jos meillä on varaa arvovaltaisella joukolla pyöritellä osin abstrakteja ulkopolitiikan kysymyksiä Kultarannassa, täytyy meillä olla varaa myös käsitellä käytännön tasolla itärajan kuntien tulevaisuutta.
Itärajan kuntien edustajia tulisi koota mahdollisimman pian ”Kultarantaan”. Siellä he puhuisivat avoimesti ja ideoisivat tulevaa toimeentulomalliaan, jossa otettaisiin kantaa myös rajanylittävään toimintaan.
Kuuntelemassa tilaisuudessa olisi valtiojohdon lisäksi investoijia, ehkä myös EU:n, miksei Natonkin edustajia. Näin ehtisimme määritellä omat tarpeemme ja toimintamallimme ennen kuin ne sanellaan meille EU:sta ja Natosta.
Osmo Nieminen
Lempäälä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




