Tuulenkaatokuuset tulisi korjata metsistä

Aikaisemmin Suomen metsien suojana kasvitaudeilta ja hyönteistuhoilta olivat pitkät talvet pakkasineen. Nyt talvet ovat lyhentyneet molemmista päistään ja samalla leudontuneet.

Ennusteiden mukaan lämpeneminen jatkuu. Samalla kasvaa erilaisten kasvitautien ja hyönteistuhojen riski itiöiden ja toukkakoteloiden säilyessä paremmin hengissä.

Nimenomaan kirjanpainajien aiheuttamat tuhot voivat laajeta myrskyjen kaatamien ja korjaamatta jääneiden kuusipuiden kautta. Puuryhmät ja yksittäisetkin kaatuneet ja metsään jätetyt kuusipuut voivat aiheuttaa pistemäistä kuormitusta ja tuho voi levitä terveeseen metsään.

Keski-Euroopan kirjanpainajatuhot ovat paisuneet hyvin suuriksi. Niiden on todettu vaikeuttavan puumarkkinoita meilläkin useita vuosia.

Myös Etelä-Ruotsissa myrskytuhoalueilla on ollut ennen kokemattoman suuria kirjanpainajatuhoja. Sama voi uhata täälläkin ilmaston edelleen lämmetessä, muuttuessa sateisemmaksi ja tuhohyönteisten esiintymisen vaaran kasvaessa – etenkin ellei vaurioitunutta puustoa korjata metsästä ajoissa.

Jopa yksittäisten kuusten pois korjaaminen metsistä tulisi ottaa vakavasti. Lahopuun ja monimuotoisuuden lisäämisen varjolla ei pidä aiheuttaa kasvavaa riskiä metsätuhoille.

Siihen Suomella ei ole varaa. Etenkin kun metsäluonto on viime vuosikymmeninä kuusettunut rajusti hirvien aiheuttamien tuhojen vuoksi. Laajojen kuusenistutusten myötä on kasvanut tuhojen laajenemisen riski ja mahdolliset taloudelliset ja ympäristölliset menetykset.

Jos kirjanpainajatuhot pääsevät valloilleen, taloudellisten menetysten lisäksi myös niin ilmastohyöty kuin monimuotoisuustavoite tuhoalueilta menetetään. Näin on käynyt laajoilla alueilla Keski-Euroopan metsissä. Silloin kuollut ja kuoleva puusto on hakattava, se tietää avohakkuuta.