Kriisin keskellä välittäminen entistä kovempi juttu
3.4.202002:00
Suomalaiset ovat aina olleet hyviä puhaltamaan yhteen hiileen vaikeuksien kohdatessa. Sotavuodet, jälleenrakennuksen aika tai vaikkapa hyvinvointivaltion kehittäminen ovat synnyttäneet maahamme vahvan tradition siitä, että kaikesta selvitään, kunhan teemme yhdessä töitä haasteiden voittamiseksi.
Koronaviruksen moukaroidessa maailmaa tuota samaa periksiantamattomuutta jälleen kerran tarvitaan. Erityisesti traditiota tarvitaan siinä, että emme sorru luokittelemaan kanssaihmisiämme ”meiksi” ja ”heiksi”.
Turhat ennakkoluulot ja pelonsekaiset ajatukset muuttuvat helposti todellisiksi möröiksi, jotka sitten entisestään kasvattavat mielemme kohonneita raja-aitoja.
Tutkimustulosten perusteella tiedämme, että koronaviruksen aiheuttama tauti on vaarallisempi yli 70-vuotiaille kuin nuorille. Siksi ikäihmisille on annettu erityisiä suosituksia oman elämän järjestämiseksi niin, että tartunnalta voisi välttyä.
Kriisinkin keskellä on tärkeätä muistaa arvostavan ja kunnioittavan puheen merkitys kaikessa kanssakäymisessä. Esimerkiksi puhe riskiryhmään kuulumisesta saattaa kuulostaa monesta vanhuksesta ikävältä. Tällaisilla käsitteillä ainoastaan lisätään turhia vastakkainasetteluja sukupolvien välille.
Tunteiden kiristymisestä on ollut nähtävissä merkkejä myös maan alueiden välillä sen jälkeen, kun hallitus päätti rajoittaa ihmisten liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen ja toisin päin.
Päätöksen taustalla vaikutti ennen kaikkea maamme terveysviranomaisten ja -asiantuntijoiden arvio tehohoidon kapasiteetin riittävyydestä.
Merkittävä osa maamme tehohoitokapasiteetista on keskittynyt Uudellemaalle, jossa asuu karkeasti kolmannes Suomen väestöstä. Tämän tehohoidon tehtävä on palvella paitsi uusmaalaisia myös kaikkia suomalaisia.
Jos virus leviää hallitsemattomasti, ei tehohoidon kapasiteetti riitä vastaamaan äkillisesti nousevaan hoidon tarpeeseen. Sillä ennemmin tai myöhemmin – ikävä kyllä – tauti leviää laajemmin myös muissa Suomen maakunnissa.
Rajoitustoimenpiteillä yritetään vastata siis kaikkien suomalaisten palvelutarpeen turvaamiseen. Tällöin Uudenmaan tehohoitopaikkoja voidaan toivottavasti käyttää myös muiden maakuntien asukkaiden hoidon tarpeisiin.
Nyt ei todellakaan ole vastakkainasettelun aika. Havahduin itse tähän, kun viime viikolla luin Texasin varakuvernöörin absurdeista näkemyksistä, joiden mukaan Amerikan ikäihmisten olisi epidemian keskellä osoitettava uhrimieltä talouskasvun turvaamiseksi.
En väitä, että kukaan meillä tohtisi ajatella koronakriisistä Texasin malliin, mutta meilläkin on jo kuultu sellaisia puheenvuoroja, joissa ihmisten terveys ja talouskasvu on asetettu toisiaan vastaan.
Sanon tämän hyvin selkeästi: Tällaiselle ajattelulle ei ole sijaa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Ihmisten oikeutta elämään on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Välittäminen on kova juttu ja kriisiaikoina se on entistä kovempi juttu. Pidetään huolta toisistamme, ilman turhia vastakkainasetteluja.
Kirjoittaja on eduskunnan 1. varapuhemies, SDP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja
On tärkeätä muistaa arvostavan ja kunnioittavan puheen merkitys kaikessa kanssakäymisessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
