Lukijalta: Maanviljelijöillä ei ole varaa eikä halua lakkoilla

Nyt syksyllä 2023 peltonäkymät ja tunnelmat ovat todella alakuloiset ja jopa synkät.  Kuva: Kalle Särkkä

Kylvö- ja sadonkorjuupäivät ovat Suomessa lähes joka vuosi ”kortilla”. Olemme Suomessa manner- ja meri-ilmaston rajavyöhykkeellä, siksi vaihtelut voivat olla suuria. Nyt syksyllä 2023 rankat sateet ovat estäneet viljojen oikea-aikaisen sadonkorjuun. Liuhalan vanhanisännän ohje nuorelle isännälle Huittisissa 1970-luvulta on edelleen ajankohtainen.

Ohje kuului: ”Aloita sadonkorjuu heti siitä päivästä, kun sato on valmistunut ja korjuutyö onnistuu.” ”Korjuukaluston pitää olla huollettuna valmiina”. Vaikka sadonkorjuukoneet ovat kehittyneet ja niiden koot ovat valtavasti kasvaneet, ovat tilakohtaiset pinta-alat myös kasvaneet. Sadonkorjuupäiviä ei ole tuhlattavaksi nytkään 2000-luvulla!

Nyt syksyllä 2023 peltonäkyvät ja tunnelmat ovat todella alakuloiset ja jopa synkät Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Pääosa viljasadosta on korjattu, mutta puimurien jäljet näkyvät painumina pelloissa ja osa jäljistä on täynnä vettä.

Sadon laatu on vain osittain markkinakelpoista. Hehtopainot ovat todella alhaisia. Sadon kuivauskustannukset ovat korkeat. Sateen kyllästämät pellot kärsivät pintakerrosten vettymisestä ja korjuukoneiden varhoista vielä ensi kasvukaudellakin. Muokkauskerroksen rakenne on vaurioitunut.

1970-luvulla ei vielä puhuttu mitään ilmastonmuutoksista. Silloinkin oli suuria sään vaihteluita, jotka pilasivat satoja. 1974 oli todella märkä kasvukausi ja syystöitä tehtiin todella vetisillä pelloilla. Markkinoille tulivat silloin ensimmäiset raskaat nelivetotraktorit. Ainakin Fiat ja Ursus mainostivat peltojen kynnön sujuvan märkyydestä huolimatta. Mainoksessa todettiin nelivedon erinomaisuutta. ”Jos pyörä ei vedä se jarruttaa!”

Uudet uljaat, vielä edulliset nelivetotraktorit otettiin heti innolla käyttöön. Niillä kynnettiin väkisin erityisesti Varsinais-Suomen peltoja silloin märkänä vuonna. Niin kuin tiedämme, muokkaustyötkin pitää tehdä peltomaan ollessa sopivan kuivaa. Nelivetohuumassa silloin 1970-luvulla aiheutettiin pelloille vahinkoa moniksi tuleviksi vuosiksi maan tiivistymisen takia.

Juuri nyt Suomessa ammattiliitot ovat käynnistäneet työtaistelutoimia saavutettujen etujen varmistamiseksi. Mistään ei tingitä. Viljelijät eivät sen sijaan lakkoile. Saavutettuja etuja ei ole puolustettavana. Viljelijöiden vahvuutena on rajaton työaika, monipuolinen osaaminen, luovuus ja usko tulevaan. Yritetään vain selviytyä seuraavaan satokauteen, jospa se olisi parempi.

Jukka Tuori

agronomi, MMM

Huittinen