Siirtyykö paperi­teollisuus pois Suomesta?

Aiemmin, kun kustannus­tasomme nousu uhkasi kilpailu­kykyämme, se palautettiin devalvoinnilla. Lisäksi vienti veti, koska paperin kysyntä kasvoi jatkuvasti.

Nyt tilanne on täysin toinen. Osaamista paperin tekemiseen on kaikkialla, valuuttaamme emme voi enää devalvoida. Erityisesti sanomalehti- ja aikakauslehtipaperien kysyntä on trendimäisessä laskussa.

Valtiovalta yrittää säilyttää hyvinvointivaltion mainetta lupaamalla yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Lupausten toteuttamiseen tarvitaan lisää verotuloja. Siten kansalaisten ostovoima alenee, jolloin tarvitsemme korkeampia palkkoja.

Sijainnistamme johtuen kärsimme ylimääräisistä logistiikkakustannuksista. Voidaan siis kysyä: Siirtyykö paperi­teollisuus pois Suomesta? Mikäli teemme kaiken, kuten tällä hetkellä, niin kyllä siirtyy.

On olemassa myös toisenlainen mahdollisuus. Maailmalla paperin kulutus on laskussa, mutta Suomen kapasiteetti mahtuu markkinoille moninkertaisesti. Mikä sitten mättää? Yksinkertaisesti kustannus­kilpailukyky.

Logistiikkakustannukset joudumme jollain muulla osa-alueella kompensoimaan. Paperinteossa pääkustannustekijöitä ovat puu, energia ja palkat. Lisäksi paperikoneen tuotantotehokkuus ja käynti­asteet ovat avainasioita.

Kilpailijamaissamme myönnetään myös avokätisemmin rahaa hiilidioksidipäästöjen kompensointiin. Kun markkinoilla on enemmän kapasiteettia kuin kysyntää, suuressa paperi­yhtiössä tilaukset ohjautuvat sinne, missä yllä mainitut kustannustekijät ovat alhaisimmat. Siten määräytyvät pitkälti myös tuotantolinjan käyntiaste ja tuotantotehokkuus.

Kustannuksiltaan edullisin tehdas saa korkean käyntiasteen, ja siten tonnia kohti laskettu kustannus edelleen alenee. Korkeiden kustannusten tuotantolinjalle käy päinvastoin.

Mitä voisimme sitten tehdä Suomessa? Puuta tulee saada tehokkaasti metsistä tehtaille, edullinen energia sekä tuotanto- ja palkkakustannus tehtyä työtuntia kohti alas. Valitettavasti Suomessa raskaalla verotuksella sekä suorilla että välillisillä kustannuksilla aiheutetaan liian suuri painolasti yllä mainittuihin kustannustekijöihin.

Valtion ja kuntien menot tulisi saada merkittävästi alhaisemmiksi. Tulisi perusteellisesti miettiä, mihin ja kuinka paljon verorahoja käytämme. Siten vientiteollisuutemme voisi toimia myös jatkossa kannattavasti Suomessa ja tuoda hyvinvointia kansalaisille.