Hyvinvointivaltion purkutalkoot ovat jo vauhdissa maakunnissa – eihän sen näin pitänyt mennä

Hyvinvointialue Eloisa on näillä näkymin säilyttämässä palvelupisteen Rantasalmella. Kuva: Petteri Kivimäki

Mielipide|Politiikka

9.8.202410:14

Kolumni

Niklas Holmberg

Kesän aikana monessa maakunnassa on kaikessa hiljaisuudessa tehty lopullisia päätöksiä terveyskeskuksien lakkautuksista. Keväällä pöydällä oli yli sadan toimipisteen sulkeminen. Tällä hetkellä Suomessa on noin 500 terveysasemaa. Osassa maakuntia lakkautuslistoja on karsittu, osassa ne ovat pidentyneet. Palveluja keskitetään Helsingissäkin, mutta eniten lakkautuksista kärsivät maaseutukunnat. Moni niistä jää kokonaan ilman terveyspalveluja.

On hämmentävää, kuinka vähän keskustelua hyvinvointivaltion historiallinen alasajo on herättänyt. Varsinkin, kun sotemallia ajanut keskusta aluevaaleissa nimenomaan lupasi säilyttää terveysaseman jokaisessa kunnassa. Kaikki tietävät, että hyvinvointialueiden rahat ovat loppu ja työvoimaa on hankalaa saada. Toimipisteiden lakkautus on virkamiesten esityksissä aina ensimmäinen vaihtoehto. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto.

Palveluiden keskittäminen isoihin kaupunkeihin on tähän asti ollut todella huono julkisen talouden säästökeino. Eikä se keskussairaalaan päivystysosaston käytävillä makoilu niin mukavaakaan ole. Kapinahenkeä on tähän asti osoittanut vain Vantaa-Keravan omituinen ”maakunta”. Lakkautuslistojen sijaan alueella suunnitellaan uusia investointeja ja pyydetään lisärahaa valtiolta.

Hyvinvointialueiden päättäjät ovat kieltämättä vaikeassa tilanteessa. Tuoreen hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan kunnanhallitusten jäsenet eivät edes saa osallistua palveluverkkoa koskevaan päätöksentekoon. Monella alueella lähes kaikki aluehallituksen jäsenet ovat jäävejä. Viime kädessä alueet ovat valtiovarainministeriön käsiohjauksessa. Demokratia on näennäistä. Ihmiset varmasti olisivat valmiita maksamaan hieman lisää veroja siitä, että lääkäriin pääsee omassa kunnassa. Verotusoikeutta alueilla ei kuitenkaan ole, koska keskusta ei sitä edellisessä hallituksessa halunnut niille antaa.

Käänne oli yllättävä, koska puolue oli sitä vuosikaudet tavoitellut. Nykyinen hallitus voi tietysti korjata tilanteen. Verokammoinen kokoomus voisi hyvin kääntyä maakuntaveron kannattajaksi, kunhan terveyskeskukset muutettaisiin terveystaloiksi.

Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi terveyskeskusten perustamisesta 1970-luvun alussa. Nyt käynnissä on purkutalkoot. Kuntaliitoksia tehtailtiin takavuosina niin sanottujen porkkanarahojen voimalla. Oma kunnantalo vaihdettiin jäähalliin tai monitoimitilaan. Nyt lakkautettavien terveyskeskusten tilalle on turha odottaa yhtään mitään. Usein poliittiset päätökset herättävät tunteita vasta, kun ne tulevat eteen käytännössä. Ensi vuonna moni huomaa, että tuttu terveysasema on suljettu pysyvästi. Alue- ja kuntavaalit osuvat sopivasti samaan saumaan. Siinä riittää sitten vaaliteltalla puheenaihetta.