EU:n jäsenmailta vastavalkea komission vallanhimolle

Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vastaa komission ajamasta Vihreästä siirtymästä. Siihen liittyy muun muassa metsien ennallistamisesitys. Kuva: Jarno Mela

Suomen hallitusta on syytetty, ettei se ole ottanut metsäasioissa selkeää otetta suhteessa Euroopan komissioon. Vastaukset komission esityksiin on annettu myöhässä, ja ne ovat olleet ympäripyöreitä. Moitteisiin on myös aihetta. Esimerkiksi hallituksen kannanotosta komission ennallistamisesitykseen oli vaikea saada selkoa, kannattaako Suomi sitä vai ei.

Suomen kanta näyttää olevan, ettei olla puolesta eikä vastaan, vaan päinvastoin. Mikä kanta on vahvempi, riippuu siitä, keneltä kysytään. Ruotsi sen sijaan ilmoitti selkeästi, ettei asia kuulu komission toimivaltaan, vaan se on kansallisesti päätettävä asia.

Suomen on vaikea vaikuttaa EU:n metsäpäätöksiin, koska meiltä menee komission ja EU-parlamentin suuntaan monenlaista viestiä. Suomen edustajat EU-parlamentissa kannattavat vastakkaisia esityksiä.

Konsensuksen puute näkyi myös maanantaina Ylen A-studiossa, jossa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki ja ympäristöministeri Maria Ohisalo keskustelivat komission ennallistamisesityksestä. He olivat esityksestä täysin eri mieltä. (Yle 17.10)

Keskustelussa Lehtomäki sanoi komission esitystä metsien ennallistamisesta kohtuuttomaksi Suomen kannalta. Hänen mielestään kustannukset olisivat Suomen talouden kokoon nähden kohtuuttomat. Sen arvioidaan maksavan Suomelle noin miljardi euroa vuodessa.

Ohisalon mielestä pelkkien suojelualueiden lisääminen ei riitä, vaan niiden lisäksi hänen mielestään pitää pystyä parantamaan luonnontilaa suojelualueiden ulkopuolella. Ohisalo toivoi, että miljardivoittoja tekevä metsäteollisuus osallistuisi luonnon monimuotoisuuden parantamiseen esimerkiksi vähentämällä hakkuita.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen totesi MT:n Metsäillassa runsas viikko sitten, että asioihin voidaan vielä vaikuttaa. Se vaatii hänen mielestään yhteistyötä metsäisten jäsenmaiden kesken. (MT 10.10.)

Yhdeksäntoista jäsenmaata sytyttikin maanantaina Luxemburgissa järjestetyssä maatalousministereiden kokouksessa vastavalkean komission metsiin kohdistuvalle vallanhimolle. Vastavalkeita sytyttämällä pyritään tukahduttamaan valloillaan olevia metsäpaloja. (mt.fi 17.10.)

Kurvisen mukaan 19 maan allekirjoittamalla kirjeellä on merkitystä. Hänen mielestään kirjeellä annettiin komissiolle viesti, ettei sellaisia lakiesityksiä kannata tehdä, joita kaksi kolmasosaa jäsenmaista vastustaa. Komissiolta perätään yhteistyötä, koska allekirjoittajamaat katsoivat, että nykyinen komissio on koko ajan pyrkinyt haalimaan metsiin liittyvää valtaa itselleen vippaskonsteilla. Lainsäädäntöä on viety eteenpäin ympäristö-, energia- ja finanssiasioina.

Nyt komissio ei ole kuunnellut kansallisia hallituksia. Koska metsäpolitiikka kuuluu perussopimusten mukaan jäsenmaille, tiivis ja rehellinen yhteistyö on allekirjoittajamaiden mielestä välttämätöntä tarvittavan luottamuksen syntymiseksi.

Toivottavasti jäsenmaiden sytyttämä vastavalkea saa nykyisen komission muuttamaan tapojaan. Todennäköistä se ei kuitenkaan ole. Jos tavoitteena on vaikuttaa komission jo tekemiin lukuisiin metsiä koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin, kirje on auttamattomasti myöhässä. Liikkeellä olevat esitykset kulkevat jo sellaisina latvapaloina eteenpäin, etteivät vastavalkeat niihin auta. Joka tapauksessa on tärkeä muistuttaa komissiota sen toimivallan rajoista.

Kurvinen on kuitenkin oikeassa, että peliä ei ole menetetty. Komission hankkeita vastustavilla jäsenmailla on mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon komission, EU-parlamentin ja ministerineuvoston neuvotteluissa. Suomen ja muiden allekirjoittajamaiden on pidettävä niissä pintansa.

.