Sukupolvipoteroista on helppo huudella

Yhä harvemmin enää kuulee puhuttavan pullamössösukupolvesta. Tilalle ovat tulleet nettisukupolvi, milleniaalit ja Y- ja Z-sukupolvien edustajat.

Viime vuosina erityisesti angloamerikkalaisissa maissa on viljelty ilmausta lumihiutalesukupolvi (generation snowflake). Se on samantapainen halventava nimitys kuin pullamössösukupolvi ikäisilleni nuorille aikuisille, erityisesti opiskelijoille.

Tietenkin tällaiset sukupolvipuheet ovat aina rajuja yleistyksiä, mutta niillä on hauskaa leikitellä. Eli lumihiutalesukupolvi on äärimmäisen herkkä loukkaantumaan kaikesta, mikä ei sovi heidän maailmankuvaansa. Parasta olisi jos kaikki varmuudeksi sensuroitaisiin, ettei kukaan pahastu.

Helikopterivanhempia on pidetty syyllisinä lumihiutalesukupolven syntyyn, koska he ovat pyrkineet visusti varjelemaan lapsosensa elämän kolhuilta, ettei herkkä mieli järkyttyisi. Siitä on nimikin osin juontunut, herkkä kuin lumihiutale. Lumihiutalesukupolvi tarvitsee turvahuoneen, jossa kaikki taputtavat selkään ja ovat samaa mieltä.

Amerikassa ilmiö on paisunut. Jotkut yliopistot ovat ottaneet käyttöön uusia sääntöjä: luennoitsijan on varoitettava etukäteen, jos käsitellään arkoja aiheita, jotta opiskelijat voivat halutessaan jäädä pois. Professorit pelkäävät saavansa potkut, jos he käsittelevät luennoilla vaikeita kiisteltyjä aiheita, joten helpompaa on ottaa käyttöön itsesensuuri. Se siitä ajattelun vapaudesta.

Arvostelijoiden mielestä poliittisen korrektiuden tavoittelu on lumihiutalesukupolvella mennyt liian pitkälle, mikä rikkoo sananvapautta. Ja todellakin, onhan siitä helppo provosoitua, jos joku sanoo, että ajatuksesi ovat vääriä tai loukkaavia.

Yleensä nämä arvostelijat eivät kuitenkaan pitäydy pelkästään oman mielipiteensä perustellussa argumentoinnissa, vaan läväyttävät sanaisen arkkunsa apposen auki ja antavat avoimen rasistisen ja loukkaavan puheen virrata sananvapauteen vedoten.

Vaikka lumihiutalesukupolvea syytetään herkkänahkaisuudesta, luulen, että muut sukupolvet osaavat olla aivan yhtä helposti loukkaantuvia. Se riippuu vain näkökulmasta. Jos kyseenalaistaa arvokonservatiivien leirissä kodin, uskonnon ja isänmaan, säpinä on taattu. Samalla tavalla toimii lumihiutalesukupolvi, kun kyseessä ovat vaikkapa vähemmistöjen oikeudet.

Tässä ei ole mitään uutta, eri mielipiteitähän on varmasti aina ollut. Mutta ei ehkä ole ollut samanlaista kasvotonta nettihuutelua ja salamannopeaa kenttäoikeutta kuin sosiaalinen media ja keskustelupalstat ovat. Siellä ääntänsä ei saa kuuluviin valtavirta, vaan se joka huutaa isoimmalla äänellä ja räkyttää useimmissa kanavissa.

Ikävää jatkaa sotakuvastoa, mutta ehkä eletään eräänlaista asemasotavaihetta. Ikäpolvien on helppoa huudella juoksuhaudoista poistumatta omasta poterosta tai edes haluamatta ymmärtää toista. Aito dialogi tai edes toisen mielipiteen kunnioitus jää usein haaveeksi. Toisaalta valopilkkuna on ainakin se, että nykyään kaikkien on pakko tiedostaa, että eri mielipiteitä on olemassa. Toisin kuin kekkossukupolven aikaan.