Minulla on unelma

Tällä viikolla minulla oli tilaisuus olla mukana, kun MTK:n Itä- ja Keski-Suomen luottamushenkilöitä oli koolla Savonlinnassa.

Ohjelmaa kokosi tärkeä teema: minulla on unelma.

Minulla on unelma -huudahdus tuli tutuksi maailmalle 18. elokuuta 1963, kun ihmisoikeustaistelija, tohtori Martin Luther King piti Washingtonissa presidentti Abraham Lincolnin muistomerkillä kuuluisan I have a dream –puheensa. Kuulijoita oli yli 250 000.

Puhe on retoriikan tutkijoiden mielestä yksi kaikkien aikojen parhaita.

Muun muassa YouTubesta löytyvä puhe on kieltämättä erittäin vaikuttava.

Itseäni viiden lapsena isänä puhuttelee erityisesti kohta, jossa King toivoo, että vielä koittaisi Yhdysvalloissa päivä, jolloin hänen neljää pientä lastaan ei arvioitaisi heidän ihonvärinsä vaan persoonansa ja luonteensa perusteella.

King toivoo näkevänsä hetken, jolloin pienet mustat lapset voivat tarttua pienten valkoisten lasten käsiin veljinä ja sisarina.

Kingin puheesta kesti 45 vuotta siihen, että Yhdysvallat sai ensimmäisen mustan presidentin, kun Barack Obama tuli valituksi tehtävään.

Puhe oli tuomassa Martin Luther Kingille Nobelin rauhanpalkintoa 1964. Se helpotti myös presidentti John F. Kennedyn hallintoa edistämään kansalaisoikeuksia. Kennedy ammuttiin vain pari kuukautta Kingin legendaarisen puheen jälkeen.

Kingin puheessa on paljon kohtia, jotka sopivat tuottajakokoukseen ja tämänkin lehden sivuille.

Yksi on kehotus luottaa muihin ja kulkea yhdessä.

King julisti kuulijoilleen, että he eivät voi kävellä yksin. He tarvitsevat muiden tukea.

Tämä koskee myös suomalaisia tuottajia. Talonpoika ei selviä yksin – kuten eivät Amerikan vähemmistöt.

Tuottajan paras turva on hänen työtään arvostava kuluttaja. Kun viljelijän työllä on kuluttajan tuki, suomalaisella ruualla on vahva arvostus.

Jos kuluttajan tuki heikkenee, talonpoika on kasvavissa vaikeuksissa. Siksi pitää hakea aktiivisesti kuluttajan tukea, kuunnella häntä ja käydä vuoropuhelua. Samalla tuottajat tarvitsevat koko ruokaketjua.

Vastakkainasetteluun ei ole ruokaketjussa varaa.

Toinen tärkeä näköala on puheesta avautuva toivo.

King puhui erityisesti Amerikan mustalle kansalle, joka oli kokenut paljon kärsimystä. Siitä huolimatta puhe oli täynnä vahvaa toivoa.

"Sanon teille tänään, ystäväni, älkää vaipuko epätoivon laaksoon", King kannusti.

Puhe toivosta on tärkeää myös suomalaisille viljelijöille. Vaikka taloustilanne on vaikea, on tärkeää katsoa rohkeasti eteenpäin ja rakentaa siltaa vaikeuksien laakson yli.

Suomessa tämä on tärkeämpää kuin aikoihin.

Suomen tulevaisuus rakentuu paljolti biotalouden varaan. Biotalous jää kuitenkin tyhjäksi puheeksi, jos sitä ei tue virkeä maaseutu.

Myös heikentyvä kansainvälinen tilanne korostaa oman ruuantuotannon merkitystä.

Viime viikonloppuna avattiin juhlavasti Oulussa Maaseudun Tulevaisuuden satavuotisnäyttely Sata vuotta, sata kuvaa.

Näyttely julistaa kuvien voimalla samaa Minulla on unelma -teemaa.

Juhlakuvistakin välittyy se, että maaseutu tarvitsee muita ja maaseudun ihmisiä on vienyt eteenpäin toivo paremmasta. Sen varaan voi rakentaa unelmia myös tänään.