Ympäristötukeni on miinusmerkkinen

Yleensä ihmisiä kehotetaan suojelemaan Itämerta, ainakin valtiovallan toimesta. Vaan miten toimii valtiovalta?

Olen jo vuosia yrittänyt saada osaa pelloistani ympäristötuen piiriin onnistumatta siinä. Muuten lohkot ovat olleet EU-tukikelpoisia koko ajan.

Surkuhupaisinta on, että peltolohkoni sijaitsevat juuri Itämeren yhdellä herkällä saarella. Tiedän monelle muulle hakijalle käyneen vastaavanlaisen karun kohtalon.

Viljelijöillä olisi halu liittyä ympäristötuen piiriin, vaan valtiovalta estää tämän tehokkaasti, kun ei millään hyväksytä uusia sopimuksia.

Ympäristöministeri puhuu kyllä kauniisti Itämeren puolesta. Teot ovat sitten aivan eri luokkaa.

Perustuslaki koskee jopa myös viljelijää, siksi lainaan erään turkulaisprofessorin lausunnosta pätkän.

”Perustuslain esitöistä ja perustuslakivaliokunnan käytännöstä käy myös ilmi, että yhdenvertaisuusnäkökohdille tulee antaa merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia kansalaisille, että asetettaessa heille velvollisuuksia (esim. PeVL l9 ja 10/1985vp). Samoin selvää on, että periaate kohdistaa velvollisuuksia sekä lainsäätäjään, että lainsoveltajaan. Lainsoveltajaan kohdistuvana yhdenvertaisuusperiaate on tuomioistuinten ja muiden viranomaisten harkintavallan rajoitusperiaate. Lainsäätäjään kohdistuvien velvoitteiden osalta perustuslakivaliokunta on puolestaan usein korostanut lain olevan ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa, jos se ilman yleisesti hyväksyttävää perustetta, siis mielivaltaisesti, asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. (Ks. HE 309/1993 vp, s. 43, ja esim. PeVL 38/2006 vp ). Tämä sama periaate soveltuu myös lainsoveltajaan.”

Itse ainakin katson joutuneeni epäedullisempaan asemaan, koska minulta on jäänyt saamatta ympäristötukea noin 10 000 euroa, vaikka olen koko peltoalallani joutunut ympäristötuen ehtoja noudattamaan. Tuesta on muodostunut negatiivinen tuki. Monelle muulle on varmaan käynyt samalla tavalla.

Yhdenvertaisuus olisi edellyttänyt, että tuen ehdot koskisivat vain sitä alaa, mistä tuki maksetaan. Ongelmaksi on muodostunut myös se, että ympäristötukeen hyväksytty ala on vertailuala. Et voi laittaa luonnonhoitopeltoa vesistön viereen, koska sitä saa laittaa vain 15 prosenttia vertailualasta (ala ei riitä). Tuki siis kumoaa itsensä tyhmillä säännöksillään.

Yleensä tuet ovat kaikille samat – ensimmäisestä lapsesta sama lapsilisä kaikille. Ympäristötuen eriarvostava määrä hehtaaria kohti johtuu valtion väärästä budjetoinnista tai piittaamattomuudesta ympäristöstä.

On kuviteltu, että osa viljelijöistä tekee tämän ilmaiseksi selkänahastaan. Vihdoinkin olisi aika ottaa yhdenvertaisuusperiaate huomioon ympäristötukiasioissa. Hoidetaanko nyt vain aloittelevien asema kuntoon ja muut unohdetaan?

Kaikki tarvitsivat samat tukirahat varsinkin, kun kannattavuuskertoimet ovat erittäin huonot.