Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Nettikyselystä tuli silmänkääntötemppu

    Liisa Yli-Ketola: "Ärsyynnyin mediatempusta, 
jolla meitä vanhempia 
kannustettiin puuhastelemaan jonnin­joutavan loma-ajan kimpussa."

    Jihuu ja jippii! Niin minun oletettiin hihkuvan, kun koti­kaupunkini Joensuu kysyi asukkailta mielipiteitä koululaisten kesäloman ajankohdasta. 
Olisin päässyt äänestämään netissä, mutta jätin mahdollisuuteni käyttämättä.

    Miksi ihmeessä? Onhan 
perheessämme kaksi alakoululaista, joten lomakysymyksen luulisi kiinnostavan.

    Olemattomilla ennustajanlahjoillani en pitänyt itseäni pätevänä veikkailemaan, paistaako aurinko parin vuoden päästä kuumemmin alkukesästä vai loppukesästä.

    En siis vieläkään tiedä, 
kumpaan päähän kesää loma kannattaisi siirtää, jos sitä nyt jonnekin pitää siirtää.

    Toki harvinainen kansalaiskysely sai paljon innostunutta näkyvyyttä mediassa.

    Harvempaa jaksaa kiinnostaa, mitä kaupunkien ja kuntien 
koululaitoksissa todella 
tapahtuu.

    Ärsyynnyin mediatempusta, jolla meitä vanhempia 
kannustettiin puuhastelemaan jonnin­joutavan loma-ajan kimpussa.

    Samaan aikaan täysin vaille huomiota uhkaavat jäädä ryhmäkokojen kasvu, kouluruuan 
laatu, koulujen surkastuvat mahdollisuudet uimaopetukseen, koulunkäynninohjaajiin, kulttuurikasvatukseen ja niin edelleen.

    Äänestys toteutettiin juuri, kun maan hallitus suunnitteli 
armottomia lomien lyhentämisiä.

    Joku voisi ratkaista senkin, mitä pikkukoululaiset tekevät kesälomillaan sillä aikaa, kun vanhemmat uurastavat yhä 
pidentyviä työpäiviä.

    Onko tulevaisuuden kunnilla 
varaa ja halua järjestää lapsiperheitä helpottavaa kesäleiritoimintaa?

    Onko järkevää pitää monenlaisia uskontotunteja kunkin oppilaan kirkkokunnan 
mukaan? Voisimme jo siirtyä yhteen, yhteiseen ja tasavertaiseen, katsomusaineeseen. Mutta tuskin siitä pääsee koskaan 
äänestämään.

    Äitiparlamentissa ihmettelemme, miksi 7-vuotiaidenkin on pakko aloittaa koulupäivänsä 
kahdeksalta. Se tietää lapsille pitkiä, levottomia iltapäiviä joko 
kerhoissa tai yksin kodeissa. Äänestäisin yhdeksän aamujen puolesta.

    Mielialaani ei tosin kohota, että 
joku virkamies (pahimmassa tapauksessa useampi) vatuloi 
päiväkaupalla satunnaisten nettiäänestysten parissa, ynnää tuloksia, kirjoittaa tiedotteita ja vie asiaa lautakuntiin ja hallituksiin – ja aina kuluu monen ihmisen aikaa äänestyksiin ja jatkoselvityksiin.

    Koulutoimen virastotyö­voiman sijaan raha kannattaa sijoittaa opetustehtäviin. Ei aikuisten miellyttämiseen nettitempauksilla.

    On jo selvinnyt (todellakin useiden äänestysten jälkeen), että Joensuussa kaksi seuraavaa vuotta edetään perinteisen 
kesälomakalenterin mukaisesti.

    Koulutusjohtaja Mauno Väänänen perustelee, että 
nettikannatuksesta huolimatta loma-aikojen muuttelusta 
koituisi hankaluuksia oppilaiden siirtymiselle seuraaville koulutusasteille.

    Eikö tuon olisi pitänyt olla 
tiedossa jo ennen äänestysrumbaa?

    Kyselyä mainostettiin muun muassa sillä, että kunta- ja 
uudistusministeri Anu 
Vehviläinen (kesk.) suhtautuu myönteisesti koululaisten 
kesäloman siirtokokeiluihin.

    Uudistusministerin soisi 
kannustavan sellaisiin uudis­tuksiin, jotka helpottavat nuorten ja perheiden elämää.

    Keksiminen keksimisen ilosta ja uudistaminen uudistamisen pakosta turhauttaa – ja karkottaa muutaman netti­äänestäjän lisäksi oikeitakin äänestäjiä.