Jos Venäjän kaupan aloittaminen käy edes mielessä, kannattaa harkita enemmän kuin hetki
Vaikka itärajan takaa edelleen olisi mahdollista saada kotimaista puuta halvempaa raaka-ainetta tai Venäjän kauppojen hyllyt saattaisivat kaivata kovasti suomalaisia laadukkaita elintarvikkeita, asiaa on syytä tuumia tarkasti toimenpiteistä nyt puhumattakaan.
Suomen itärajan avaamista on tarkasti harkittava, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa loppuisikin. Kuva: Mikko Nikkinen13.3.202518:00
Kun Venäjän ja Ukrainan välille nyt räätälöidään Yhdysvaltain epämääräisellä johdolla rauhansopimusta, eurooppalaisen elinkeinoelämän kylmimmät ja härskeimmät toimijat pohtivat jo mahdollisuuksia avata kaupallisia suhteita uudelleen presidentti Vladimir Putinin hallinnon kanssa.
Sama pätee myös kansainväliseen urheiluun. Monet olympialiikkeen alaiset lajiliitot joutuvat jatkuvasti kohtaamaan Putinin hallintoon kiinteästi nivoutuvan venäläisen urheilujärjestelmän painostuksen.
Muun muassa pohjoisamerikkalaisen jääkiekon NHL-organisaation johto on suhtautunut venäläisten paluuseen aiempaa myönteisemmin. Samalla paine kansainvälistä jääkiekkoliittoa ja myös olympialiikettä kohti kasvaa.
Kulttuurin alalla kohu on ollut vähäisempää, mutta asia tulee aikanaan esille myös oopperalavoilla ja vaikkapa klassisen musiikin konserttikiertueilla.
Aivan tuntematonta asian pohdinta ei ole Suomessakaan, vaikka harva kehtaa siitä avoimesti puhua.
Eikä ole syytäkään.
Vaikka itärajan takaa edelleen olisi mahdollista saada kotimaista puuta halvempaa raaka-ainetta tai Venäjän kauppojen hyllyt saattaisivat kaivata kovasti suomalaisia laadukkaita elintarvikkeita, on syytä tarkasti ennen kuin ryhtyy edes tuumimaan asiaa toimenpiteistä puhumattakaan.
Mikään ei ole muuttunut, tiivisti Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen kantansa Venäjän boikotin jatkumisesta (MT 27.2).
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton kansainvälisistä asioista vastaava johtaja Petri Vuorio suhtautui A-studiossa huomattavan tiukasti Venäjän taloudellisten sanktioiden jatkumiseen (Yle 10.3.).
Vuorion mukaan suomalaisessa elinkeinoelämässä ei ole ilmennyt pyrkimystä aloittaa kauppaa uudelleen Venäjän kanssa. Hän myös muistutti niistä miljardeista, joita suomalaiset yritykset ovat Venäjän toimien takia sikäläisillä markkinoilla menettäneet.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja osa amerikkalaisista yrityksistä saattavat nopeastikin hamuta diilejä venäläisten kanssa.
Suomen yhdessä pohjoismaiden, Iso-Britannian ja muiden läntisten arvopohjaisten maiden kanssa on syytä pitää kiinni tiukoista Venäjä-sanktioista kaikilla kanssakäymisen alueilla mahdollisimman pitkään.
Vaikka USA nyt isomman naapurinsa mielivallan kohteeksi joutunutta Ukrainaa kurmottaakin, on syytä edelleen tarkasti muistaa, kuka sodan aloitti ja millaisilla keinoilla Venäjä on sotaansa käynyt.
Taloudellisen yhteistyön aloittaisella Venäjän kanssa vain tuetaan maan toipumista tappioistaan ja varautumista uusiin läntisiin maihin suuntautuviin toimiin.
Läntinen Eurooppa tarvitsee nyt kaiken ajan varautuakseen Venäjän toimiin.
Samaan aikaan ei ole syytä edistää millään tavalla Venäjän toipumista omaan varustautumiseensa. Sitä pitää päinvastoin kaikin voimin hidastaa.
Edelleen on muistettava, ettei länsi uhkaa Venäjää millään tavalla. Länsi varustautuu puolustautuakseen, ei hyökätäkseen.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
