Turvallisuudella on hintansa ‒ kansa maksaa sen joko verojen korotuksina, leikkauksina tai molempina
Nato-jäsenyys nostaa Suomen sotilasmenoja noin 0,5 prosenttia eli noin 1,25 miljardia euroa vuodessa. Puolustusbudjettimme on ollut pitkään noin 1,5 prosenttia bkt:stä, mutta Nato edellyttää jäsenmailtaan, että ne panostavat puolustukseen vähintään 2 prosenttia.
Nato-jäsenyys nostaa Suomen sotilasmenoja noin 0,5 prosenttia eli noin 1,25 miljardia euroa vuodessa. Kuva: Hanna LinnoveKun eduskunta päätti, että Suomi hakee Nato- jäsenyyttä, yhtenä keskeisenä perusteluna oli liittouman tuoma turva, joka nostaa kynnystä hyökätä Suomeen. Myös Suomen liittyessä EU:hun yhtenä perusteluna olivat turvatakuut.
Nato-keskustelussa kävi viimeistään selväksi, että EU:n sotilaallisia turvatakuita ei ole.
Liittoutumisilla on hintansa. Nato-jäsenyys nostaa Suomen sotilasmenoja noin 0,5 prosenttia eli noin 1,25 miljardia euroa vuodessa. Puolustusbudjettimme on ollut pitkään noin 1,5 prosenttia bkt:stä, mutta Nato edellyttää jäsenmailtaan, että ne panostavat puolustukseen vähintään 2 prosenttia. Suomen bkt on noin 250 miljardia.
Suomi on ollut EU:n jäsenenä vuodesta 1995. Parina ensimmäisenä vuonna olimme nettosaajia, mutta sen jälkeen olemme olleet nettomaksajia. Esimerkiksi viime vuonna nettomaksuosuutemme oli 781 miljoonaa. EU-jäsenyyden hyötyjen laskeminen taitaa olla lähes yhtä vaikeaa kuin ympyrän neliöiminen.
Finanssikriisin 2007–2010 jälkeinen talouskasvu Suomessa oli kymmenen vuotta lähes pysähdyksissä. Omat kruununsa säilyttäneiden Ruotsin ja Tanskan taloudet kasvoivat vauhdilla. Oman, kelluvan valuutan kurssi on dollariin nähden aina oikea. Vienti vetää.
Sähkön hinta voi nousta hälyttävän korkealle. Se on seurausta energian tuonnin loppumisesta Venäjältä. Energian raju hinnannousu nostaa painetta korottaa kaikkien tavaroiden ja ennen kaikkea elintarvikkeiden hintoja.
Vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeiset EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet lopettivat muun muassa maataloustuotteiden viennin Venäjälle, mikä syvensi maatalouden ahdinkoa. Lannoitteiden saanti on Ukrainan sodan takia vaikeutunut ja niiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet.
Sodan vauriot ovat Ukrainassa jo nyt noin 570 miljardia euroa. Kansainvälinen taloustieteilijäverkosto Center for Economic Policy Research esittää, että EU ottaisi sodan jälkeen päävastuun Ukrainan jälleenrakentamisesta ja alkaisi suunnitella sitä jo nyt. (Yle 19.5.). Suomen kustannusosuus olisi miljardeja.
Turvallisuudella on hintalappunsa. Kansa maksaa sen joko verojen korotuksina, leikkauksina tai molempina. Lisää velkaakin lienee saatavana.
Taito Taskinen
Kuopio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
