Kaija Kangas (vas.), kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma ja talkoomiehistöön kuuluvat Martti ja Antero Kontiainen odottavat innolla Skantzin avajaisia. Kuva: Rami Marjamäki
Hulvattomat karvialaiset tempaisivat taas: Rakensivat linnakkeen keskelle kylää
Kyläkoulu on monen kylän keskus. Karvian Kantissa pistettiin paremmaksi ja rakennettiin kyläkoulun viereen 1600-lukulainen linnake.
Karvian uuteen kulttuurikeskus Skantziin kuljetaan sisään jykevän vartiotornin kautta. Kuva: Rami Marjamäki18.5.201923:04
Mitä ihmettä nuo karvialaiset taas touhuavat!
Karvialaisessa Kantin kylässä ohikulkija on jo vuosien ajan saanut varautua yllätyksiin teiden varsilla. Pahaa-aavistamaton ulkopaikkakuntalainen painoi ensin jarrua vähän väliä. Risteyksissä kun norkoili aivan outoja tyyppejä. Eikä vain ihmisiä, vaan myös eläimiä. Kunnes lähietäisyydellä valkeni, että nämähän ovat vain nukkeja.
"Moni kertoo ryhtyneensä ajamaan Karvian kautta sen vuoksi, että aamulla saa hymyn kasvoilleen, kun näkee tienvarsien väkeä", nauraa Karvian matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Kangas.
Vaan nyt on taas ohikulkijoilla uutta taivasteltavaa. Kantin entisen kyläkoulun kupeeseen on ilmestynyt linnake. Kyllä: linnake. Eikä mikään pieni koululaisten puumaja, vaan jyhkeä rakennelma, jonne mahtuu 400 henkilöä. Sellaisen voisi odottaa näkevänsä vaikkapa Alahärmän Powerpark-huvipuiston kupeessa, mutta Kantin kylässä peltojen keskellä on hieraistava silmiään.
Kantin tuliterä linnake on viralliselta nimeltään Kulttuurikeskus Skantz, ja siellä alkavat ensi viikon lopulta lähtien pyöriä teatteriesitykset.
Paikkakunnalla oli jo pitkään kaivattu kesäteatterille katettua tilaa. Mutta miksi siitä rakennettiin linnake?
"1500-luvun lopussa Klaus Fleming perusti tänne Kyrönkankaan tien varteen pienen tykkipatteriston puolustukseksi nuijamiehiä vastaan. Sitten 1600-luvulla Ruotsin kuningas määräsi, että paikalle pitää rakentaa oikea linnake", Kangas kertoo.
Enimmillään Kantin linnakkeessa oli sata sotilasta. Sittemmin siitä tuli Skanssin kievari, jonka taru päättyi Isoonvihaan ja venäläisten tuhopolttoon 1700-luvun alussa.
Eli itse asiassa linnake vain rakennettiin uudelleen.
"Piirustukset hahmoteltiin sen pohjalta, millaisia Ruotsin armeijan rakentamat linnakkeet olivat 1600-luvulla."
Alkuperäisen linnakkeen paikka ei tosin ollut koulun kupeessa, vaan noin kilometrin päässä Karvianjoen varrella.
Linnakkeen rakennushanke on ollut iso ponnistus. Käytännön työt ja samalla talkoolaisten urakka alkoivat pari vuotta sitten maaliskuussa.
"Tuolloin kylän miehet ryhtyivät kaatamaan kunnan metsästä rakennuspuita. Niitä kaadettiin liki 900 runkoa", Kangas kertoo.
Hankkeen kustannusarvio oli huikeat miljoona euroa, mutta budjetti puristettiin 400 000 euroon.
EU-hankerahoitusta saatiin 200 000 euroa ja 40 000 euroa kunnalta. Onnellinen sattuma oli, että kunta sai testamentin kautta perinnön, jonka laatija oli edellyttänyt, että rahat käytetään kulttuurin edistämiseen. Näin katsomohankkeeseen saatiin käyttää 160 000 euroa perintörahoja.
Talkoissa on huhkinut Kankaan mukaan 37 eri henkilöä. Päätalkooporukassa on kuusi henkilöä.
Idea ei ole toteutunut ilman kriittisiä äänenpainoja.
"Tällainen kulttuurihanke saa aina vastustajia", pohtii talkootöihin osallistunut Martti Kontiainen.
"Mutta kun täällä päätetään jotain, se sitten runnotaan läpi", Kangas tuumii. Samalla päättäväisyydellä ja pitkälti talkootyönä Kantin ja Patolan kylien kohdalle rakennettiin kevyen liikenteen väylä joitakin vuosia sitten.
Kantin katsomolta on matkaa kirkonkylään noin seitsemän kilometriä. Kontiainen korostaa, että katsomohanke on koko Karvian, ei vain Kantin kyläläisten urakka. Moni talkoolainen – kuten hän itsekin – asuu muualla kuin Kantissa.
Katsomon avajaisia vietetään 25.–26.5.2019.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
