Sopimuksen voi myös purkaa
Syytinkijärjestelmä syntyi maanviljelijöiden eläkkeiden turvaamiseksi. Se saattaa yleistyä, kun vanhuksia ei ole varaa hoitaa laitoksissa.
Syytingissä on monta hyvää puolta, sanoo MTK:n päälakimies Risto Airikkala. ”Sen avulla saatetaan ratkaista lastenhoito, vanhustenhoito ja osin maatilan sijaisaputyötkin, kun vanha pari jatkaa työntekoa tilalla niin kauan kuin kykenee.”
Airikkalan pöydälle päätyvät yleensä vain syytingistä aiheutuvat riidat ja ongelmat, mutta silti hän haluaa korostaa syytingin hyötyjä.
”Joku sanoo, että mummonmökit pitäisi kieltää, mutta minä olen toista mieltä. Useinhan kyse on sukutilasta, jonka suvussa säilymisen hyväksi eläkkeelle jäävät työskentelevät.”
”Suomessa maatilojen omistukseen liittyy paljon tunnetta, sillä tiloja on raivattu, oltu tiukilla ja pelätty hallaa. Tilanne on toinen Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä tilanpito on enemmän bisnestä ja tilalta toiselle vaihdetaan helpommin.”
Airikkala vertaa syytinkiä käänteiseen lainaan, missä kaikkea omaisuutta ei tarvitse antaa perintönä, vaan osa siitä käytetään jonkinlaisena eläkkeenä. Koska maatalouseläkkeet ovat keskimäärin työväestön eläkkeitä pienempiä, viljelijät ovat voineet syytingin avulla turvata elantonsa.
Syytingillä on myös sosiaalisia vaikutuksia. ”Vanhusten yksinäisyys on kasvava ongelma. Kun näkee maatilan, jossa kolme sukupolvea asuu yhdessä, sehän on idylli, johon pitäisi pyrkiä”, lakimies heittää.
Airikkala on huomannut, että kehitysmaista tulevat vieraat suorastaan kauhistelevat, kun meillä vanhuksia ei näy perheissä. ”He pitävät suomalaista kulttuuria julmana.”
Suomessa kunnat vastaavat vanhusten hoidosta, Etelä-Euroopassa ja kehitysmaissa perhe. Kun kuntien talous heikkenee, Airikkala näkee väistämättömänä, että omaishoitoa lisätään ja tuetaan nykyistä enemmän.
”Sehän on vähän kuin syytinki”, hän vertaa.
Sopimuksiin tarkat ehdot
Syytinkisopimuksesta tulee laatia riittävän yksityiskohtainen, jotta riidoilta vältytään. On otettava kantaa arjen asioihin, kuten sisältääkö sopimus esimerkiksi sähkön ja veden, maksaako syytinginantaja sairaanhoidon vai myös erikoissairaanhoidon.
”Viikko sitten soitti syytinkiläinen, jonka sopimuksessa luki vain ’asumisoikeus’. Nuoripari lähti tilalta pois ja irtisanoi sähkösopimuksen. Vanha pari kysyi, pitääkö heidän nyt maksaa sähkö. Koska sopimukseen oli kirjattu vain ’asumisoikeus’, sähkö alkaa nyt juosta vanhusten piikkiin”, lakimies tulkitsee.
Mitä monisanaisemmin syytinkioikeudet kirjataan, sitä vähemmän jää tilaa tulkinnoille.
Syytingin laajuus vaihtelee tapauksittain. Joskus kyseessä on niin sanottu pöytäsyytinki: vanha pari jää syömään samaa ruokaa jatkajan kanssa eli syytinkiin sisältyy asunto ja ruoka.
Syytinki voi olla myös vain asumisoikeus, jolloin se voi sisältää asunnon ja lisäksi valon, lämmön ja veden, jos niin erikseen todetaan.
Syytinki on aina riskisopimus
Syytingissä osa tilan kauppahintaa kuitataan käyttöoikeudella, jonka myyjä pidättää itselleen. Syytinki on kiinteistön rasite, jolloin ostaja maksaa tilasta käypää hintaa alemman hinnan.
Syytingin suuruuteen vaikuttaa myyjän odotettavissa oleva elinikä, jonka verottaja katsoo tilastoista. Jos tilan käypä arvo on esimerkiksi 100 ja ostaja saa sen 70:llä, syytingin osuus on silloin 30.
Jos myyjä kuoleekin seuraavana päivänä, ostaja hyötyy, mutta jos myyjä elääkin odotettua pitempään, myyjä hyötyy.
”Tällöin joku kysyy, voiko sopimusta kohtuullistaa. Periaatteessa voi, mutta kohtuullistamiskynnys on korkeampi, koska kyse on tietoisesta riskisopimuksesta”, Airikkala määrittelee. Hän ei tiedä yhtään tapausta, jossa syytinki olisi viety käräjille kohtuullistettavaksi tästä syystä.
Entä jos vanha pari muuttaa pois
Syytinki voi purkautua joko pakosti tai vapaaehtoisesti. Jos vanha pari muuttaa syytingistä pois vapaaehtoisesti, nuorenparin ei tarvitse maksaa uuden asunnon vuokraa.
”Syytingin ajatus on, että syytinki maksetaan tilan tuotolla, luontaisesti”, Airikkala perustelee.
Jos vanhus muuttaa syytingistä pois pakon edessä vaikkapa siksi, että joutuu terveydentilansa takia hoitokotiin, syytinki jatkuu ja nuoripari joutuu maksamaan hoitomaksuista asumisen osuuden.
”Pakoksi katsotaan sekin, että vanhapari ikään kuin savustetaan ulos. On ollut jatkuvaa riitaa ja huutamista ja mökki on saatettu pitää kylmänä. Tähän tarvitaan kuitenkin todisteita, joita saadaan esimerkiksi haastattelemalla naapureita.”
”Näitäkin tapauksia on silloin tällöin”, Airikkala huokaa.
Syytingin voi purkaa
Kun vanha polvi alkaa olla laitoskunnossa, kannattaa sopia ajoissa syytingin lakkauttamisesta, Airikkala neuvoo. Jos vanhus menettää oikeustoimikelpoisuutensa ja hänelle määrätään virkaholhooja, syntyy pattitilanne.
”Kunnan intressissä on pitää syytinki voimassa. Se pääomitetaan tuloksi, jonka perusteella hoitomaksu määräytyy, ja nuoripari maksaa.”
Syytinki täytyy purkaa samalla tavoin kuin se on solmittukin eli kiinteistökaupan muodossa kaupanvahvistajan läsnäollessa.
”Syytinki on rahaksi muutettavaa luontaissuoritetta, jonka määrästä ja muuttamisesta voi sopia”, Airikkala toteaa ja huomauttaa samalla, että viranomaisten pitäisi tyytyä siihen, mitä osapuolet ovat sopineet, vaikka sopimus olisi suullinenkin.
Joskus käy niin, että vanha pari eroaa ja toinen muuttaa pois. Lakkaako syytinki?
Airikkalan mukaan tilanne riippuu siitä, mitä syytinkisopimuksessa on määritelty. Jos kyseessä on asumissyytinki ja käytössä vain yksi kamari, ei tilanne muutu: toinen saa jatkaa asumista eikä pois muuttaneen asumista tarvitse kustantaa, koska muutto oli vapaaehtoinen eikä johtunut syytinkivelvollisista.
Syytinki voidaan sopia muutettavaksi rahaksi paikkakunnan asumiskustannusten tason mukaan, jos sitä ei voida tarjota luonnossa. Jos summasta ei päästä sopimukseen, käräjäoikeus ratkaisee.
RIITTA MUSTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
