Energiatase kapea mittari Kaidin jalostamon arviointiin

Esa Tommilan haastattelu (MT 16.1) Kaidin Kemin bio­jalostamon energiatasetta koskien sisälsi väitteitä, joita haluamme tarkentaa. Jutussa Tommila kritisoi Suomen ilmasto­politiikkaa ja biopoltto­aineita käyttäen Kaidin jalostamoa erityisen huonona esimerkkinä.

Tommila arvioi Kaidin ympäristölupahakemuksen tietojen perustella Kemin jalostamon nettoenergiasaannon olevan niin huono, että hankkeen tukeminen on vain näennäinen ilmastoteko. Tommilan mukaan käyttäjille ja myös ilmastolle vain nettoenergia on arvokasta.

On tärkeää muistaa, että nettoenergiasaanto sisältää monia heikkouksia eri energian­tuotantotapoja tai yksittäisiä hankkeita vertailtaessa. Lähtökohtaisesti energia­kertoimen (EROEI) laskentamalli on yksin­kertaistava ja kiistelty, eikä sen tuloksista voi tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

Mallilla halutaan usein todentaa uusiutuvan energian heikkoa nettoenergiasaantoa fossiiliseen verrattuna. Sen ollessa ainoa tarkasteluperuste jätetään kuitenkin kokonaan huomioimatta hankkeiden – kuten Kemin jalostamon – vaikutukset ilmastoon, kansantalouteen, kauppataseeseen, työllisyyteen ja huolto­varmuuteen.

Energiakerroin ei kuvaa tuotannon todellisia ilmastovaikutuksia, mistä syystä se ei sovellu – eikä sitä ole valittu – energia- ja ilmastopolitiikan pohjaksi. Suomen energia- ja ilmasto­politiikka pohjautuu EU:n linjaamiin tavoitteisiin sekä Pariisin sopimukseen. Niissä fossiilisten poltto­aineiden korvaa­minen uusiutuvilla on yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Fossiilisia polttoaineita korvaavia ratkaisuja tarkastellaan EU:n uusiutuvan energian direk­tiivissä, jossa tärkeimmäksi mittariksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Kemissä valmis­tettavan puupohjaisen, edistyksellisen biodieselin päästöjä verrataan fossiiliseen dieseliin.

Direktiivissä on säädetty, että ennen vuotta 2020 käynnis­tyvien biodiesellaitosten tulee saavuttaa merkittävä 60 prosentin kasvihuonekaasujen vähenemä fossiiliseen dieseliin verrattuna. Tämä on myös raja-­arvo, joka Kemin jalostamon tulee saavuttaa koko arvoketjun mitalta tarkasteltuna, aina raaka-aineen alkulähteiltä lopputuotteen käyttöön.

On selvää, että biomassojen käyttö energian tuotannossa ei ole päästötöntä. Se on silti paras tapa hidastaa ilmaston­muutosta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.