Pandemiaalinen suhteettomuudentaju

TIMO PARVELA

Kirjailija Timo Parvela asuu Kirkkonummella.

o kolmantena aamuna peräkkäin 13-vuotias poikani pyytää minua kokeilemaan otsaansa mahdollisen kuumeen varalta. Hänen ilmeensä on sanoinkuvaamattoman helpottunut, kun vakuutan hänen olevan viileä kuin jäänmurtajan kylki.

Autossa kuuntelen radiosta ohjelmaa, johon saa soittaa ja kertoa tunnoistaan. Keski-ikäinen nainen kuvaileekin ääni väristen pelkoaan. SE tulee varmasti tännekin.

Tapaan ystäviäni. Viimeistään kolmannessa lauseessa joku kääntää keskustelun SIIHEN. Nyt ne ovat nyt kuulemma sulkeneet satoja kouluja USA:ssa SEN takia.

Olemme varanneet vaimoni kanssa kaupunkiloman palkinnoksi talven haasteiden selättämisestä. Hotelli ja oopperaliput on jo pari kuukautta sitten maksettu. Viimeiset neljä viikkoa olemme painaneet töitä ihan sen voimalla, että maali jo häämöttää.

Mutta voimmeko me lähteä? Entä, jos ne sulkevat lentokentät tai hotellit SEN takia? Ja onko matkustaminen muutenkaan nyt viisasta? Puhumattakaan hotellista ja väentungoksesta oopperassa. Ehkä meidän pitäisi mieluumminkin hankkia parin kuukauden muonavarat ja muuttaa kesäsaareemme siksi aikaa, että SE menee ohi.

Lähes 264 miljoonaa tautitapausta vuonna 2006. Miljoona niistä johti kuolemaan. Neljä miljoonaa sairastunutta tänään ja joka päivä. Kaksituhatta päivittäistä kuolonuhria. Suurin lapsikuolemien aiheuttaja.

Mutta ei, nämä kammottavat luvut eivät kerro SIITÄ. Ne liittyvät malariaan, ripuliin ja keuhkokuumeeseen ja ovat meistä katsottuna hyvin kaukaisia asioita toisin kuin SE, jonka maailmanlaajuiset tunnusluvut ovat tätä kirjoitettaessa: 20 vahvistettua kuolemaa ja 615 vahvistettua tautitapausta. Paljon selkeämpää ja helpommin ymmärrettävää kuin nuo hahmottomat miljoonat.

Mikä meitä oikein vaivaa? Sen verran voin auttaa, että vastaus ei ole sikainfluenssa, meksikontauti tai H1N1 -influenssa. Luulen, että meitä vaivaa pikemminkin pandemiaalinen suhteettomuudentaju.

On varmaankin totta, että kyseinen tauti pyyhkäisee tavalla tai toisella planeetan yli, mutta mitä sitten? Nuhaa, kolotusta ja rokulipäiviä on luvassa. Toisaalta käsien pesulla voi tautia ehkäistä melko pienin kustannuksin ja tehokkaastikin.

Miksi tiedotusvälineet eivät pidä tilastoa siitä, kuinka joka päivä kuolee tuhansia lapsia tauteihin, jotka olisivat varsin helposti parannettavissa? Lääkkeet malariaan, ripuliin ja keuhkokuumeeseen on keksitty jo ajat sitten ja ne ovat vieläpä melko edullisia.

Sen sijaan, että me täälläkin hamstraamme viruslääkettä ja hengityssuojaimia, voisi samalla rahalla pelastaa kymmeniätuhansia lapsia, jos se jota kuta sattuisi kiinnostamaan.

Ei satu kiinnostamaan, sillä SE on jännittävintä, mitä meille on pitkään aikaan tapahtunut. SE on myös myyvempää kuin arkiset ja tutut taudit tuolla jossain kaukana. Niille henkinen vastustuskykymme on kasvanut jo niin, että olemme niille immuuneja toisin kuin uudelle tulokkaalle, joka on kohta jo tunnetumpi kuin Britney Spears, Susan Boyle tai Madonna yhteensä.

Ja SE on paljon SE.