Luontopalvelut käyttää rahaa järkevästi

Toimittaja Jarmo Palokallio ihmettelee (MT 17.10.) kommentissaan Metsähallituksen luontopalveluiden soiden ennallistamiseen käyttämiä rahoja Suoverkosto-Life-hankkeessa ja perää tolkkua rahojen käyttöön.

Kyseinen hanke on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten Metsähallituksen luontopalvelut on suoluontoa hoitamalla työllistänyt yrittäjiä ja kanavoinut EU-rahaa maakuntiin.

Hankkeessa soita ennallistaessaan luontopalvelut on työllistänyt eri puolilla Suomea yhteensä noin 110 urakoitsijaa tai urakointiyritystä (kaivinkone- ja metsäkoneyrittäjiä, puunkuljetusautokuskeja ja metsureita) ja vaikutus on ollut noin 3,5 miljoonaa euroa eli noin 90 henkilötyövuotta.

Hankkeen rahojen turvin on myös 3 500 lasta ja 500 liikuntarajoitteista päässyt opastetulle suoretkelle (ja samalla työllistetty myös bussi- ja taksiyrittäjiä) sekä tehty 10-osainen opetusvideosarja sekä kiertävä suonäyttely, jolla on jo yli 50 000 kävijää.

Aluetaloudellisia vaikutuksia on myös se, ennallistamisen avulla soiden marjasadot lisääntyvät ja riistalinnut hyötyvät – erityisesti riekko ja teeri – sekä retkeily helpottuu maiseman avautuessa. Nämä kaikki tukevat luontomatkailuyrittämistä.

Toimittaja kirjoittaa myös, että oman kokemuksensa mukaan suo-ojat umpeutuvat nopeasti itsessään. Suo-ojat eivät umpeudu itsekseen ainakaan vuosikymmeniin, luultavasti vuosisatoihin tai -tuhansiin.

Tutkimukset osoittavat veden pinnan olevan vielä 50 vuotta ojituksen jälkeen kymmeniä senttimetrejä luontaista alempana ja tason vaihtelun olevan paljon suurempaa kuin luontaisesti.

Kuivana kesänä saattaa näyttää, ettei suo-ojassa ole lainkaan vettä. Kevään tulvahuipun aikaan ja rankkasateiden jälkeen samassa ojassa virtaa kuitenkin runsaasti vettä, jonka kuuluisi jäädä suolle sen sijaan, että huuhtoutuu nopeasti alapuolisiin vesistöihin.

On hyvä myös muistaa, että Suomi on allekirjoittanut globaalin sopimuksen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja soiden suojelulla ja ennallistamisella on tärkeä merkitys.

EU:n Life-hankkeiden avulla tähän tehtävään pystytään vastaamaan kustannustehokkaammin kuin pelkästään kansallisella rahoituksella.