Uusia kalliomaalauksia löytyy yhä

Osa löydöistä on epävarmoja. 

Anssi Toivanen löysi Juvan Sarkasvuorelta uuden hirviaiheisen kalliomaalauksen. Anssi Toivanen 

Suomen kalliomaalaukset ovat pääosin hyvin vaatimattomia ja vuosituhansien aikana himmenneitä. Usein jo pelkästään maalauskohdan löytäminen kalliosta vaatii totuttelua ja harjoitusta. Tämä asettaa melkoisen haasteen uusien maalausten etsimiselle.

Kalliomaalaukset elävät sään ja valaistuksen mukaan, myös vuodenajat ja kosteuden määrä vaikuttavat havainnon tekoon. Osa kuvista erottuu kalliosta vain kostealla.

Olosuhteiden vaikutuksesta johtuen jo tutkituilta alueilta saattaa löytyä entuudestaan tuntemattomia maalauksia ja kuvioita.

Tämän sai todeta leppävirtalainen luontokohdebongari Anssi Toivanen löytäessään maaliskuussa 2017 Juvan Uimasalon Sarkasvuoren tunnetun kalliomaalauksen vierestä ennestään tuntemattoman hirvikuvan.

”Olen löytänyt Sarkasvuoren hirven lisäksi kaksi muutakin kalliomaalausta”, Toivanen kertoo. ”Ensimmäisen syyskuussa 2013 Leppävirralta Sorsaveden Ukkokivestä.”

Helmikuussa 2017 Toivanen löysi Leppävirralla Unnukka-järven Pöyhönsaaren Karhuvuoresta kalliomaalauksen. ”Maalaus esittää tikku-ukkoa, jonka kädet on nostettu yläviistoon. Toisessa kädessä vaikuttaa olevan keppi tai jokin pitkulainen esine.”

Toivanen paljastaa maalausten löytyneen sattumalta. ”Karhuvuorellekin läksin etsimään paikannimikortissa mainittua Karhuvuoren luolaa. Luola jäi löytymättä, mutta retkellä löytyi uusi kalliomaalaus”.

Vaikka vielä tarkoituksella tehdyillä maalausten etsintäretkillä ei ole tärpännyt, Toivanen kertoo, että melontareissuilla vastaantulevat kalliojyrkänteet tulee nykyisin tutkittua mahdollisten kalliomaalausten löytämisen toivossa.

Silmät kannattaakin pitää auki, sillä toiseksi tuoreimman kalliomaalauslöydön Raaseporin Lammasjärvellä teki sup-lautailemassa ollut retkeilijä.

Aidon kalliomaalauksen ja kalliossa luonnostaan olevan punaisuuden voi erottaa toisistaan tarkastelemalla kallionpintaa lähemmin.

”Jos väri kulkee myös maasälpä- ja kvartsikiteiden yli on kyseessä todennäköisesti maalaus, sillä kallionpintaan luonnostaan kertyvä rautaoksidi ei näihin kohtiin tartu”, arkeologi Antti Lahelma vinkkaa.

Aivan yksinkertaista tai helppoa tunnistaminen ei kuitenkaan ole. Varmin tapa saada vahvistus löydölle on etsiä kalliosta tunnistettavia kuvioita.