Kriiseille rakennettu kansakunta
29.4.202002:00
Koronaepidemiaa voi pitää rauhanajan pahimpana kriisinä itsenäisen Suomen historiassa. Jo pari sataa suomalaista on kuollut, yt-neuvottelut ovat koskeneet liki puolta miljoonaa ihmistä ja valtio uhkaa velkaantua tänä vuonna jopa yli 20 miljardia euroa.
Tässä tilanteessa ajattelen kaikkia heitä, jotka ovat menettäneet läheisen tai joutuneet itse sairaalaan taudin takia. Ajattelen myös heitä, joiden työpaikka tai yritys uhkaa nyt lähteä alta. Lisäksi ajattelen kaikkia heitä, jotka uurastavat terveytemme ja turvallisuutemme puolesta: lääkäreitä, ruokakauppojen myyjiä, ikäihmisten hoitajia ja monia muita.
Vaikka kriisi on ennennäkemätön, se ei ole ensimmäinen. Oikeastaan Suomi on kriiseille ja niistä selviämiselle rakennettu kansakunta.
Suomi on syntynyt vieraiden valtojen sorrosta ja nälänhädistä, kasvanut veristen sotien rauniolle sekä selvinnyt valtavan sortovallan varjossa. Meitä on toistuvasti koeteltu enemmän kuin voi pitää kohtuullisena.
Silti olemme aina selvinneet. Emmekä vain selvinneet, vaan myös menestyneet. Olemme onnistuneet rakentamaan Suomesta yhden maailman hyvinvoivimmista, vakaimmista ja onnellisimmista kansakunnista.
Olemme siis menestyneet koettelemuksista huolimatta. Vai osin juuri koettelemusten takia?
Vaikeissa tilanteissa suomalaisilla on ollut kullanarvoinen taito asettaa erimielisyydet sivuun ja keskittyä olennaiseen. Yhdessä olemme tehneet pieniä ihmeitä.
Kriisit tuovat ihmisistä usein esiin sekä parhaat että pahimmat puolet. Koronakriisinkin keskellä olemme nähneet ilahduttavan paljon yhteiseen puuhiileen puhaltamista.
Olemme nähneet, miten suomalaiset ovat vastanneet toisten hätään. Naapurit ovat auttaneet ikäihmisiä asioinnissa, työntekijät venyneet poikkeusoloissa ja yrittäjät laittaneet tuotantolinjat uusiksi valmistaakseen tarvikkeita terveydenhuoltoon.
Valitettavasti toisenlaistakin käytöstä on jouduttu seuraamaan. Olemme nähneet vessapaperien hamstraamista, vilunkikauppoja hengityssuojaimilla ja veneen keikuttamista otsikoiden toivossa.
Kriisissä ihmisten laatu punnitaan. Valinnat kyllä muistetaan, kun pahin alkaa hellittää.
Kohtaamme nyt kansakuntana kriisin, joka koskee meitä kaikkia – ja jonka ratkaisemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Nyt ei ole aika haastaa riitaa, nostaa omaa häntää ja kiilata toisten edelle.
Vähän aikaa sitten minut nimitettiin yhdessä kansliapäällikkö Hannele Pokan kanssa vetämään työryhmää, jonka tehtävä on selvittää koronakriisin jälkeisiä kestäviä elvytystoimia. Yhdessä muiden hallituksen työryhmien kanssa kartoitamme polkua ulos nykyisestä kurimuksesta.
Kriisin keskellä pitää toimia nopeasti ja määrätietoisesti. Ensimmäisiä ehdotuksia toimenpiteistä tarvitaan jo ensi viikoksi, jotta ne ehtivät mukaan valtion lisätalousarvioon. Perinteiseen, kuukausikausia kestävään valmisteluun ja lukuisiin seminaareihin ei nyt siis ole mahdollisuutta.
Yhdessä suhteessa mikään ei kuitenkaan ole muuttunut. Olen aina avoin yhteistyölle ja vuoropuhelulle. Kaikki hyvät ehdotukset työryhmän tueksi ovat tervetulleita kaikilta suunnilta.
Siksi tämä kolumni on myös vetoomus: jaa omat ajatuksesi kestävistä toipumistoimista. Kerro, miten taloutta ja työllisyyttä voidaan vauhdittaa juuri nyt tavoilla, jotka samalla auttavat ratkaisemaan ilmasto- ja ympäristökriisiä.
Suomi on kriiseille rakennettu kansakunta. Tämänkin kriisin päälle rakennamme uutta – yhdessä.
Kirjoittaja on Sitran johtaja (hiilineutraali kiertotalous).
Nyt ei ole aika haastaa riitaa, nostaa omaa häntää ja kiilata toisten edelle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
