Tunnelma Suomessa kohenee
Jouni Kemppainen: Voitto ei ole mitään, jos se ei tule äärimmäisten vaikeuksien kautta!Tunnelma suomalaisessa yhteiskunnassa on kevään aikana selvästi kohentunut. Esimerkkejä on monia. Jopa kolme miljoonaa suomalaista on seurannut tv-lähetyksiä jääkiekon MM-kisoista, joissa Kanada-voitto kohensi jälleen kerran kansallista itsetuntoa monta pykälää.
Samaan aikaan Angry Birds -elokuva kerää huomattavia yleisöjä maailmalla ja luo kansallista merkitystä suomalaiselle tavalle selvitä. Voitto ei ole mitään, jos se ei tule äärimmäisten vaikeuksien kautta!
Kun Suomi 90-luvulla nousi silloisesta suuresta lamasta, jääkiekon MM-voitto ja Nokian nousu olivat vahvasti henkisen buumin taustalla. Halutessaan nykyiseen toiveikkuuteen voisi liittää sen, että Nokian brändin alla matkapuhelintuotanto käynnistetään uudelleen.
Reaalitaloudessakin nousu näyttää käynnistyneen. Verottaja on havainnut valtion verotulojen kääntyneen kasvuun ja muun muassa osuuspankki on rohjennut ennustaa jopa kiihtyvää talouskasvua. Suuri osa tästä johtuu rakentamisesta ja kotimarkkinakysynnän elpymisestä suurilla paikkakunnilla, mutta näitäkään kasvun oraita ei ole syytä vähätellä.
Jos suomalaiset päättävät olla hyvällä tuulella kesän kynnyksellä, sillä voi olla arvaamaton kasvua, työllisyyttä ja verotuloja lisäävä kerrannaisvaikutus.
Jos jokainen suomalainen päättäisi paranevien aikojen kunniaksi käydä vuodessa yhden kerran useammin parturissa, pesettää autonsa useammin kuin kerran kuussa ja keskittyä ruokaostoksillaan kotimaisten elintarvikkeiden hankkimiseen tosissaan, talouskasvu vauhdittuisi jo näkyvästi ja laajasti. Aktiivisuus luo kasvua ja hyvinvointia.
Samaan aikaan kun toiveikkuus kotimarkkinoilla on herännyt, vientiyrityksissä eletään kohtalokkaita aikoja. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tuella viritetty kilpailukykysopimus olisi tarkoitus saada aikaan tämän kuun lopulla.
Rohkaisevia merkkejä sekä työntekijä- että työnantajaliittojen käsiin jätetystä sopimuksesta on jo saatu. Metsäteollisuuden ja kemian aloilla pystyttiin sopimaan tavoista, joilla kotimaista kilpailukykyä on määrä parantaa.
Vaikka kolmen päivän lisäys vuotuiseen työaikaan ja äärimaltin jatkuminen tulevissa palkkaneuvotteluissa eivät yksin riitä parantamaan Suomen jälkeenjääneisyyttä, ne ovat kuitenkin askeleita oikeaan suuntaan. Samaan aikaan kustannukset tuntuvat olevan Suomen eurooppalaisissa kilpailijamaissa täältä katsoen lupaavassa nousussa.
Silti tiedossa on vaikeuksia. Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen piti (MT 18.5.) koko suomalaisen kuljetusketjun sitoutumista yhteiskuntasopimukseen erittäin tärkeänä. Kuten tunnettua kuljetusalan AKT on tähän asti suhtautunut sekä yhteiskuntasopimuksiin että kilpailukykysopimukseen erittäin nihkeästi.
Tiedossa on myös, että ratkaisu vaikeutuu ja mutkistuu monen liiton kohdalla, kun viimeinen päivämäärä jälleen kerran lähestyy. Silti metsän ja kemian päänavaukselle soisi jatkoa.
Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sopimusteitse osoittaisi jälleen kerran todeksi suomalaisen tavan selviytyä. Voittoon päästään äärimäisten vaikeuksien kautta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

