Maataloudelle reilun kaupan säännöt
Kun katsoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilastoja, ei uskoisi monen enää jatkavan maatalouden harjoittamista. Niin pahasti kannattavuuden lukemat menevät miinukselle. Maanviljelijä saa vitosen tuntipalkkaa – tai tuskin sitäkään. Lukuja voi selvitellä myös katsomalla päätoimisten viljelijöiden tuloja verokalenterista.
Monilla tiloilla on kuitenkin tultu siihen pisteeseen, että viimeisetkin siemenperunat on pantu pataan. Jäljellä ei ole metsää eikä rantatontteja ja tilan vakuudet on käytetty.
Jos menee Tiken sivuille katsomaan, saa ihmetellä enemmän, miksi suomalaiselle viljelijälle ei makseta viljasta edes sitä hintaa, mikä sille kuuluisi. Hinta on järjestään noin 30 euroa tonnilta huonompi koti-Suomessa kuin Euroopassa. Miksi?
Maksaako suomalainen viljelijä aina rahtikulut kaikesta viljasta ulkomaille, vaikka se käytettäisiin Suomessa? Tässä ovat markkinavoimat ottaneet yliotteen ja viljelijää viedään ikävällä tavalla. Asia olisi vielä jotenkin ymmärrettävissä, jos maatalouden tuotantotarvikkeiden hinnat olisivat alhaiset, mutta maksamme niistäkin Euroopan kovimpia hintoja.
Mielestäni kaupalle ja teollisuudelle tulisi laatia reilun kaupan säännöt. Juuri Maaseudun Tulevaisuudessa olleessa artikkelissa tuli esille, että viljan osuus ruokaleivän hinnassa on neljä prosenttia teollisuuden 54 prosenttia ja kaupan 30 prosenttia, eli kahden euron leivässä viljan osuus on 0,08 euroa.
Samalla kun viljelijä sinnittelee ja miettii, mistä rahat ensi vuoden viljelyyn, menee päivittäistavara kaupalla hyvin ja suomalainen teollisuus saa Euroopan halvinta viljaa raaka-aineekseen.
Jos elintarviketeollisuus haluaa jatkossakin korkealaatuista kotimaassa tuotettua raaka-ainetta, sen on huolehdittava myös, että se kohtelee reilusti viljelijää, joka raaka-aineen tuottaa. Painotammehan ulkomaillakin tuotetuissa tuotteissa reilun kaupan sääntöjä, joissa pyritään saamaan palkka ja inhimilliset olot ihmisille, jotka ovat olleet niitä tuottamassa.
Kotimainen maatalous työllistää välillisesti suurta joukkoa suomalaisia ja tottahan me haluamme, että nämä työpaikat myös pysyvät Suomessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
